Historia
Opiskelijan parempaa terveyttä vuodesta 1954
Nykyinen YTHS syntyi, kun Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) laajensi Helsingissä toimineen Ylioppilaiden terveydenhuoltotoimiston toiminnan valtakunnalliseksi. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön säädekirja allekirjoitettiin 13.2.1954.
Merkkipaaluja vuosien varrelta
1930
Suomen terveydenhuollon kehitystaso muuhun Eurooppaan verrattuna oli vielä 30-luvulle tultaessa auttamattomasti jäljessä. Kiitos kahden aktiivisen henkilön – Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyhdistyksen sihteerin Severi Savosen sekä Helsingin tuberkuloosipiirin lääkäri Göta Tingvaldin – aloite ylioppilaiden keuhkotarkastuksiin saatiin vireille. Kaikki Helsingin yliopiston osakunnat kannattivat aloitetta yksimielisesti, joten tarkastuksiin ryhdyttiin viipymättä.
1932
Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyhdistys aloitti ylioppilaiden keuhkotarkastukset 29.1.1932 Hämäläisten talolla. Tarkastus käsitti läpivalaisun ja tuberkuliinikokeen. Tarkastusten kantava voima oli edelleen tohtori Göta Tingvald (myöh. Tingvald Hannikainen).
1938
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) asetti ylioppilaiden terveydenhuoltokomitean laatimaan ehdotusta opiskelijoiden terveyden- ja sairaanhoidon järjestämiseksi. Mietintö valmistui 1941. Siinä ehdotettiin, että terveydenhuoltotoimiston perustaisivat Helsingin korkeakoulut ja ylioppilaskunnat, jotka myös pääosin toimivat hankkeen rahoittajina. Jatkosodan vuoksi suunnitelman toteutus kuitenkin keskeytyi.
1946–1948
SYL oli asettanut uuden terveydenhuoltokomitean tekemään suunnitelman aiempien ehdotusten toteuttamisesta. Maaliskuussa 1946 SYL perusti Ylioppilaiden terveydenhuoltotoimiston Helsingissä Kivelän sairaalaan, jossa oli ylioppilaiden sairasvastaanotot sekä keuhkojen pienoiskuvaukset. 1948 tammikuussa Domus Academicalla toiminta laajentui sairastupahoitoon. Samaan aikaan Turun lääninsairaalan poliklinikalla aloitettiin opiskelijoiden sairasvastaanotot.
1949
Ylioppilaiden hammashoitokomitea teetti tutkimuksen ylioppilaiden hammashoidon järjestämiseksi. Siinä kävi ilmi, että jokaisella opiskelijalla on keskimäärin neljä rikkinäistä hammasta, joka seitsemännellä on särkyä tai aristusta purressa, ja tämän johdosta opiskelija tarvitsee kuusi hoitokäyntikertaa.
13.2.1954
Nykymuotoinen YTHS syntyi, kun Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) laajensi Helsingissä toimineen Ylioppilaiden terveydenhuoltotoimiston toiminnan valtakunnalliseksi. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön säädekirja allekirjoitettiin helmikuussa 1954.
18.2.1955
YTHS:n hammashoito käynnistyi Helsingissä Domuksen tiloissa. Uudet hammashoitotuolit tilattiin Kanadasta. Vastaanottoja piti neljä hammaslääkäriä ja kolme apulaista, ja potilaita kävi noin neljäkymmentä päivässä. Toiminta laajeni vuonna 1956 Turkuun ja Jyväskylään, ja vuotta myöhemmin Ouluun. Tämän jälkeen hammashoitopalvelujen tuottaminen alkoi kullakin paikkakunnalla aina, kun uusi yliopisto tai korkeakoulu oli aloittanut toimintansa.
1966
Kansaneläkelaitos alkoi rahoittaa YTHS:n toimintaa sairasvakuutusvaroista.
1969
YTHS:n mielenterveyslinja käynnistettiin 1969. Opiskelijoiden mielenterveyden häiriöiden esiintyvyyttä ryhdyttiin kartoittamaan 1960–luvulla ja tutkimuksen ensimmäiset tulokset saatiin 1967. Tulos oli tuon ajan yleiseen käsitykseen nähden shokeeraava: 23 prosentilla ensimmäisen vuoden opiskelijoista todettiin olevan mielenterveyden häiriöitä.
1971
Ylioppilaiden terveystalo valmistui Helsingin Töölöön (Töölönkatu 37 A). Rakennukseen sijoitettiin säätiön keskustoimisto (nyk. säätiön hallinto) sekä Helsingin terveydenhoitosäätiö. YTHS:n sääntöjä muutettiin siten, että päättäviin elimiin tuli opiskelijaenemmistö, ja ennaltaehkäisevän terveydenhuollon yleisohjelma vahvistettiin.
1972
Uusien opiskelijoiden säännölliset terveystarkastukset käynnistyivät.
1.1.1986
Opiskelijoiden hammashuolto tuli Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutuskorvauksen piiriin, jolloin käyntimaksu aleni. Päätöksessä edellytettiin, että terveydenhoitosäätiön antaman hoidon tulee noudattaa järjestelmällisen hammashuollon käytäntöä. Järjestelmällisen hammashuollon tarkastukset laajenivat koskemaan kaikkia ensimmäisen vuoden opiskelijoita.
1988
Korkeakoulukaupungit tulivat mukaan YTHS:n toiminnan rahoitukseen ja terveydenhoitoasemien johtokuntiin.
1990
Opiskelijamäärä ylitti 100 000 rajapyykin.
2009
2000-luvulla alkoi sähköisten palvelujen voimakas kehittäminen. Kaikille ensimmäisen vuoden opiskelijoille tarkoitettu sähköinen terveyskysely lähetettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2009 13 737 opiskelijalle.
2011-2013
Sosiaali- ja terveysministeriön opiskeluterveydenhuollon kustannuksia ja järjestämistapoja selvittänyt työryhmä ehdotti, että ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelujen järjestämistä kokeiltaisiin nk. YTHS-mallilla. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän valmistelemaan, ohjaamaan ja seuraamaan ammattikorkeakouluopiskelijoiden YTHS-mallin kokeilua, mutta asia ei edennyt selvitystä pidemmälle.
2016
Opiskelijoiden verkkoasiointiin tarkoitettu Self-palvelu otettiin käyttöön.
2019
Hallituksen esitys korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltoa koskevaksi laiksi hyväksyttiin eduskunnassa 1.3.2019 ja presidentti vahvisti lain 17.5.2019. Työ kasvavan YTHS:n rakentamiseksi käynnistyy.
2021
Laki korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta tuli voimaan 1.1.2021. YTHS on kasvanut voimakkaasti; lähipalveluja on 45 paikkakunnalla, omia palvelupisteitä on 23 paikkakunnalla. Henkilöstömäärä on vuoden 2021 alussa yli 900. Näillä resursseilla YTHS tuottaa nyt kaikkien korkeakouluopiskelijoiden terveyspalvelut.
Tutustu YTHS:n vaiherikkaaseen matkaan!
YTHS:n historiateos julkaistiin kesällä 2021. Sen ovat kirjoittaneet VTL (FM), historioitsija-tietokirjailija Tapani Kunttu ja LT, dos., senioritutkija YTHS Kristina Kunttu.