Valkovuoto
Valkovuoto on normaalia emättimen eritettä, jonka tehtävä on suojata ja puhdistaa emätintä. Valkovuoto muodostuu emättimen ja kohdunkaulan limakalvojen eritteistä ja limakalvoilta niiden jatkuvan uusiutumisen seurauksena irronneista soluista. Maitohappoa tuottavat sauvabakteerit muodostavat emättimen hallitsevan bakteerikannan, minkä seurauksena normaali emätinerite on hapan.
Naissukupuolihormonit, etenkin estrogeeni, säätelevät emätineritteen määrää ja koostumusta, minkä takia valkovuodon määrä vaihtelee naisen iän ja kuukautiskierron mukaan. Kuukautiskierron alkupuolella valkovuodon määrä lisääntyy ollen runsaimmillaan muutaman päivän ajan kierron puolivälissä ennen ovulaatiota, jolloin kohdunkaulan limaa erittyy runsaasti venyvänä ja kirkkaana. Kierron loppupuolella ovulaation jälkeen erite niukkenee ja muuttuu sitkeäksi. Ehkäisypillerien käytön aikana valkovuodon määrä yleensä vähenee. Raskauden aikana valkovuoto lisääntyy.
Lisääntynyt valkovuoto, kutina ja kirvely ovat yleisiä oireita, jotka voivat liittyä ulkosynnyttimien tai emättimen tulehdukseen, mutta oireisiin on monia muitakin syitä. Hyvä intiimialueen hygienia on tärkeää, mutta liiallinen pesu ja erityisesti saippuan käyttö kuivattavat ihoa ja limakalvoja. Hajusteet ja muut kemikaalit sekä tiukat, hankaavat vaatteet ja jatkuva pikkuhousunsuojien käyttö voivat olla oireiden syynä. Pitkäaikainen yhdistelmäehkäisyvalmisteiden käyttö voi aiheuttaa emättimen ja ulkosynnyttimien limakalvojen kuivuutta. Naisilla, joilla on atooppinen iho, esiintyy ulkosynnyttimien oireita muita enemmän. Myös allergiat ja ihosairaudet voivat aiheuttaa pitkäaikaista ulkosynnyttimien kutinaa. Esimerkiksi oireiden hoitoon käytetyt emätinpuikot tai voiteet voivat aiheuttaa kosketusallergiaa. Oireiden taustalla voi olla myös psyykkisiä syitä.
Itsehoito
Jos häiritsevää kutinaa ja kuivuutta ilmenee, on hyvä ensin arvioida, onko pesukäytännöissä tai muissa intiimialueen hoitokäytännöissä korjattavaa. Ihon ja limakalvojen kuivuudesta johtuvaa kutinaa lievittää yleensä rasvaus. Ulkosynnyttimien alueelle suositellaan käyttämään ohuita ihonhoitoon tarkoitettuja öljyjä. Elleivät oireet lakkaa 2–3 viikon aikana hoidon aloittamisesta, ota yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen.
Jos hiivatulehduksen oireet ovat selvät ja ennestään tutut, voit käyttää apteekin itsehoitolääkkeitä. Ensisijaisena hoitona suositellaan paikallishoitoa, 1–3 päivän emätinpuikko- ja tarvittaessa ulkosynnyttimiin voidehoitoa 1–2 viikon ajan. Toinen hoitovaihtoehto on suun kautta otettava hiivatulehduslääke flukonatsoli 150 mg.
Milloin hoitoon?
Tutkimukset ovat aiheelliset aina, jos sinulla on tulehdukseen viittaavia oireita, ja erityisesti silloin, jos on syytä epäillä sukupuoliteitse tarttuvaa tulehdusta. Lisätutkimukset ovat myös tarpeen, mikäli valkovuodon lisäksi esiintyy verensekaista valkovuotoa, virtsavaivoja, vatsakipua tai yleisoireita.
Runsas, väriltään tai koostumukseltaan muuttunut tai pahanhajuinen valkovuoto, johon voi liittyä ulkosynnyttimien kutinaa tai kirvelyä, viittaa emätintulehdukseen, joista tavallisin on hiivasienitulehdus. Jos valkovuoto on veristä ja oireena on myös alavatsakipua, virtsavaivoja, tiheä virtsaamistarve ja kirvelyä virtsatessa sekä ylimääräistä veristä vuotoa, on syytä hakeutua ammattilaisen vastaanotolle.
Hiivasienitulehduksen ohella bakteerivaginoosi on yleinen syy poikkeavaan valkovuotoon. Sen tyypillinen oire on lisääntynyt, pahanhajuinen, harmahtava, tasainen valkovuoto, johon voi liittyä myös kutinaa ja limakalvojen ärsytysoireita. Bakteerivaginoosi ei ole varsinainen tulehdus, vaan emättimen bakteerikannan häiriötila, jossa emättimen bakteerimäärä on lisääntynyt ja normaali maitohappobakteerikanta on korvautunut anaerobisilla bakteereilla. Oireinen bakteerivaginoosi hoidetaan joko suun kautta tai paikallisesti annettavalla lääkityksellä.
Tietolähteet: Duodecim: Terveysportti, Lääkärin tietokanta
YTHS Yleislääkäri / 28.6.2022
Palvelut käytössäsi
