Syömishäiriöt
Syömishäiriöt ovat mielen ja kehon häiriöitä, joita esiintyy yleisimmin nuorilla ja nuorilla aikuisilla naisilla. Opiskelijaväestössä tutkimuksen mukaan 11 prosenttia naisopiskelijoista ja 5 prosenttia miesopiskelijoista koki, ettei oma ruokasuhde ole normaali.
Syömishäiriöissä syöminen tai syömättömyys alkaa hallita elämää ja haittaavat esimerkiksi ihmissuhteita ja opiskelua.
Tunnetuimmat syömishäiriöt ovat
- laihuushäiriö (anorexia nervosa)
- ahmimishäiriö (bulimia nervosa)
- ahmintahäiriö (binge eating disorder, BED).
Syömishäiriöt voivat olla myös epätyypillisiä, jolloin oirekuva on jonkinlainen yhdistelmä edellä mainituista.
Alttiuteen sairastua syömishäiriöön vaikuttavat monet tekijät perimästä lähtien. Aina ei kuitenkaan mitään selkeää syytä sairastumiselle löydy. Tiedetään, että psyykkisellä pahoinvoinnilla, kuormittumisella ja stressillä saattaa olla syömiskäyttäytymistä vahingolliseen suuntaan ohjaava vaikutus.
Itsehoito
Tärkeintä on tunnistaa oireet ja hakea apua. Kaikkien syömishäiriötyyppien hoidon perustana on normaali ruokasuhde. Hoidon tavoitteita ovat muun muassa syömiskäyttäytymisen normalisointi, normaalipainon saavuttaminen ruokailutottumuksia muuttamalla sekä psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kohentaminen.
Terveellinen syöminen on säännöllistä, riittävää, monipuolista ja sallivaa. Erilaisten ahmimisoireiden selättämiseen apua löydät muun muassa Mielenterveystalon Irti ahmimisesta -omahoito-ohjelmasta.
Milloin hoitoon?
Syömishäiriö on vakava sairaus, josta selviämiseen tarvitaan usein ulkopuolista apua. Jos epäilet itselläsi syömishäiriötä tai tunnistat tarvitsevasi apua, ota yhteyttä opiskelijaterveydenhuoltoon.
Syömishäiriöiden hoito
Syömishäiriöiden hoito on moniammatillisen tiimin yhteistyötä, johon YTHS:llä voivat kuulua esimerkiksi terveydenhoitaja, yleislääkäri, psykologi ja psykiatri. Syömishäiriöiden hoitoa toteutetaan tarpeen ja tarjonnan mukaan joko avo- tai osastohoitona. Ensisijainen hoito on avohoito. Lievät häiriöt voivat korjaantua jo muutaman neuvonta- ja seurantakäynnin aikana, mutta tarvittaessa opiskelija voidaan ohjata hoitoon erikoissairaanhoidon piiriin.
Tietolähteet: Duodecim: Terveysportti, KOTT 2016
YTHS Terveydenhoitaja / 20.6.2023