Paniikkikohtaukset ja paniikkihäiriö

Paniikkikohtaus on lyhytkestoinen ja äkillinen voimakas pelko- tai ahdistustila. Paniikki saa usein alkunsa fyysisistä, epämiellyttävistä tuntemuksista, joihin aletaan liittää katastrofitulkintoja. Paniikkikohtaukseen liittyy erilaisia sympaattisen hermoston aktivoitumisesta johtuvia oireita, kuten sydämentykytystä, hengenahdistusta, rintakipuja, hikoilua, vapinaa, pahoinvointia, puutumista ja tukehtumisen tai kuristumisen tunnetta. Sympaattisen hermoston tehtävä on valmistaa ihmistä toimimaan uhkaavissa tilanteissa, joissa pitää joko taistella tai paeta. Paniikkikohtauksessa kyse on väärästä hälytyksestä eli hermosto reagoi ilman todellista uhkaa. Paniikkikohtaukselle on tyypillistä kuoleman, sairauskohtauksen, sekoamisen tai hallinnan menettämisen pelko ja epätodellisuuden tunne.

Paniikkikohtaukset ovat melko yleisiä: noin joka viides ihminen kokee sellaisen joskus elämänsä aikana. Mikäli paniikkikohtauksista tulee toistuvia ja ne häiritsevät arkea, kyse on paniikkihäiriöstä, josta kärsii noin 1-3 % aikuisista jossain elämänsä vaiheessa. Paniikkihäiriöön liittyy yleensä pelko paniikkikohtauksen uusiutumisesta. Tämä lisää ihmisen kokemaa stressiä, mikä altistaa voimakkaammin uusille kohtauksille. Monet paniikkikohtauksista kärsivät alkavat uusien kohtausten pelossa vältellä tilanteita, joissa he ovat saaneet paniikkikohtauksen, kuten julkisia paikkoja tai sosiaalisia tilanteita.

Paniikkikohtaukset ovat täysin vaarattomia, mutta niihin liittyy usein erilaisia pelkoja muun muassa siitä, että muut huomaavat tai paniikkikohtaus ei lopu. Pelko voi liittyä myös pyörtymiseen, tukehtumiseen, hulluksi tulemiseen tai hallinnan menettämiseen. Nämä pelot ovat omiaan voimistamaan paniikkioireita.

Paniikkikohtausten ja paniikkihäiriön omahoito-ohjeet

• Muistuta itsellesi, että paniikkioireet ovat täysin vaarattomia. Oireiden vaarattomuuden tiedostaminen auttaa pysymään rauhallisena paniikkikohtauksen aikana.
• Muista, että monet paniikkikohtaukseen liittyvät epämiellyttävät fyysiset oireet, kuten puutuminen, pistely ja pyörrytys, aiheutuvat tavallisesti liiallisesta hengittämisestä. Hengityksen rauhoittaminen on siis tärkeää, vaikka sinusta tuntuisi siltä, että et saa riittävästi ilmaa.
• Pyri tunnistamaan paniikkioireita ylläpitäviä katastrofitulkintoja ja kyseenalaistamaan niitä.
• Pidä huolta, että et ala vältellä paniikkikohtauksiin liittyviä tilanteita ja sitä kautta kapeuta elämääsi.
• Erilaiset rentoutusharjoitukset ja säännöllinen liikunta voivat vähentää paniikkikohtauksia.
• Vältä kofeiinipitoisia juomia ja päihteiden käyttöä; ne lisäävät alttiutta saada paniikkikohtauksia.
• Stressi altistaa paniikkikohtauksille; muista huolehtia riittävästä levosta ja etsi itsellesi toimivia stressinhallintamenetelmiä.

Milloin hoitoon?

Koska paniikkioireet ovat hyvin fyysisiä, hakeudutaan hoitoon usein fyysisen sairauden pelon vuoksi. Terveydenhuollon ammattilaisen puoleen on hyvä kääntyä, mikäli paniikkikohtaukset ovat toistuvia, olet alkanut pelätä niiden uusiutumista ja olet huomannut niiden rajoittavan elämääsi.

Ammattilaisen avulla oireet on mahdollista määritellä paniikkikohtaukseksi ja tarvittaessa aloittaa paniikkihäiriön asianmukainen hoito. Samalla on mahdollista kartoittaa muita mielenterveyden ongelmia, joita paniikkikohtauksiin usein liittyy, kuten masennus- ja ahdistusoireita sekä päihteiden väärinkäyttöä.

Paniikkihäiriön hoito

Paniikkihäiriön hoidossa hyödynnetään lääkehoitoa ja/tai psykoterapiaa. Psykoterapiassa tavoitteena on välttämiskäyttäytymisestä luopuminen, oirekuvan ymmärtäminen ja paniikkioireita ylläpitävien kierteiden katkaiseminen muun muassa ajatusmalleja ja haitallisia käyttäytymismalleja muokkaamalla.

Psykoterapiaa on mahdollista toteuttaa myös ryhmässä tai nettiterapiana. Lääkehoito ja psykoterapia ovat yhtä tehokkaita paniikkihäiriön hoidossa, mutta niiden yhdistelmä on tehokkaampi kuin kumpikaan hoito yksinään. 

Tietolähteet: Duodecim Terveyskirjasto, Mielenterveystalo.fi

YTHS Psykologi / 2.5.2023

Palvelut käytössäsi