Rinnan kyhmy
Rintarauhanen koostuu rauhaskudoksesta, maitotiehyistä, rasvasta ja sidekudoksesta. Suurin osa kaikista rintarauhaseen liittyvistä vaivoista on hyvänlaatuisia. Useat niistä ovat hormonaalisen säätelyn alaisia.
Oireet
Joillain ihmisillä itse rintarauhanen saattaa kauttaaltaan olla melko pinkeä, epätasainen ja sivuilta aristava. Rintojen oireilu vaihtelee kuukautiskierron vaiheen mukaan ja on voimakkaimmillaan ennen vuodon alkua. Tällaisesta rinnan muutoksesta käytetään yleisesti nimitystä mastopatia. Jopa 10 prosentilla naisista voi jossain ikävaiheessa esiintyä rinnassa kyhmymäinen muutos. Hyvänlaatuiseen muutokseen viittaa sileänä, liikkuvana tuntuva löydös. Jos ennen kuukautisia rinnassa on aristusta ja kyhmymäinen alue, kannattaa rinnat tutkia uudelleen kuukautisten jälkeen.
Suuri osa rintasyövistä löytyy naisen itsensä tuntemaa muutosta tutkittaessa. Pahanlaatuisten kasvaimien osuus lisääntyy selvästi 40 ikävuoden jälkeen. Tyypillinen rintasyöpään viittaava löydös rinnassa on kiinteä, aristamaton, ympäristöön kiinnittynyt kyhmy. Iho voi olla vetäytynyt kuopalle kyhmyn kohdalla, tai nänni voi olla sisään vetäytynyt.
Tutkiminen
Paras aika rintojen tunnustelulle on noin viikon sisällä kuukautisten jälkeen, jolloin hormonien aiheuttama kipu ja turvotus ovat vähimmillään.
Jos tunnet muutoksia rinnassasi, ota yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen tarkempaa tutkimusta varten. Perustutkimuksia ovat rinnan kliininen tutkimus tunnustelemalla, ultraääni ja mammografia. Mammografiaa tarkentavia tutkimuksia ovat ultraäänitutkimus ja joskus magneettitutkimus. Tarvittaessa muutoksesta otetaan paksuneulanäyte diagnoosin varmistamiseksi.
Rintakyhmyn syyt (hyvänlaatuiset)
Rintarauhaskudosta voi esiintyä varsinaisen rintarauhasen ulkopuolella. Ylimääräisten nännien tai ylimääräisen rintarauhaskudoksen esiintyminen kainalon alueella on verrattain yleistä.
Noin kolmanneksella naisista on rinnoissa niin sanottuja fibrokystisiä muutoksia eli mastopatiaa. Tällaisessa tilanteessa maitotiehyisiin on muodostunut nesteen täyttämiä rakkuloita, kystia ja lisäksi sidekudosjuosteitten määrä on lisääntynyt. Kystat ovat tavallisimmin parin millimetrin läpimittaisia, mutta joka kolmannella ne voivat laajeta 2–3 senttimetrin kokoisiksi ja aristaviksi. Koko voi vaihdella kuukautiskierron mukaan. Kysta näkyy hyvin ultraäänitutkimuksessa, ja jos kysta on kookas ja arka, se voidaan punktoida tyhjäksi. Sen jälkeen se voidaan vielä ”täyttää” ilmalla estämään kystan uudelleen kasvamista.
Fibroadenoomia löytyy jopa 5–10 prosentilla naisista, yleisimmin nuorilla. Ne ovat tyypillisesti säännöllisen muotoisia, ympäristöönsä nähden hyvin liikkuvia, aristamattomia hyvänlaatuisia kyhmyjä. Niiden koko ei vaihtele kuukautiskierron mukaan. Mammografiassa ne näkyvät tarkkarajaisina, kohtalaisen tiiviskaikuisina muutoksina. Jos fibroadenoomat eivät kasva tai ole kovin kipeitä ja paksuneulanäytteessä diagnoosi on varmistettu, ei niitä tarvitse poistaa.
Rinnassa voi olla myös rasvapatteja eli lipoomia. Ne ovat pehmeitä ja aristamattomia, kohtalaisen hyvin liikkuvia.
Milloin hoitoon?
Lääkärin tutkimukseen on aina syytä hakeutua, jos rintaan on ilmaantunut kyhmy tai muu selkeästi tuntuva muutos. Samaten lisätutkimuksia vaativat rinnasta tuleva erite erityisesti, jos se on veristä tai toispuoleista. Nännin sisäänvetäytyminen lyhyessä ajassa, samoin kuin rinnan tai nännipihan ihon selvä muuttuminen, ovat syitä jatkotutkimuksille.
Tietolähteet: Duodecim: Terveysportti, Lääkärin tietokanta
YTHS Yleislääkäri / 15.6.2023
Palvelut käytössäsi
