Kondylooma eli visvasyylä
Kondylooman eli visvasyylän aiheuttaa ihmisen papilloomavirus eli Human papilloma virus (HPV), joista tunnetaan nykyään yli 200 erilaista virustyyppiä. Näistä noin 40 pystyy aiheuttamaan infektion genitaalialueella ja loput aiheuttavat ihoinfektioita, kuten esimerkiksi käsien ja jalkapohjien syyliä sekä ontelosyyliä. Viruksen aiheuttamia genitaalialueen kukkakaalimaisia muutoksia kutsutaan kondyloomiksi eli visvasyyliksi.
Tartunnan voi saada myös suuseksistä sekä ihokosketuksesta, minkä vuoksi kondomin käyttökään ei täysin suojaa infektiolta. Yli 80 prosenttia ihmisistä saa HPV-infektion elämänsä aikana, mutta usein se on oireeton. Noin 90 prosenttia infektioista paranee itsestään elimistön immuunijärjestelmän avulla parin vuoden sisällä. Infektio on yleisin 20–25-vuotiailla, nuorilla aikuisilla. Kondyloomia aiheuttavat tavallisesti papilloomaviruksen virustyypit 6 ja 11. Tartunnan saaneista vain noin 1 prosentti saa näkyviä syyliä, ja aika tartunnasta syylien ilmaantumiseen vaihtelee kuukausista useisiin vuosiin.
Ihmisen papilloomavirukset jaetaan niin sanotun matalan riskin ja korkean riskin virustyyppeihin sen perusteella, kuinka vahva niiden yhteys on levyepiteelisyöpään ja sen esiasteisiin. Kondyloomia aiheuttavat virukset kuuluvat matalan riskin ryhmään.
Syöpää aiheuttavia, korkean riskin HPV-infektioita voidaan ehkäistä rokotteella. Myös rokotettujen henkilöiden tulee käydä papaseulonnoissa.
Milloin hoitoon?
Kondyloomat diagnosoidaan yleensä tyypillisen ulkonäön perusteella terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolla, mutta joskus saatetaan tarvita koepala diagnoosin varmistamiseksi.
Miesten kondylooma
Miehillä kondyloomat esiintyvät pieninä kasvaimina terskassa, siittimen varressa, kivespussissa, peräaukon ympärillä tai pakaravaossa. Usein syylät esiintyvät usealla alueella samanaikaisesti. Kondyloomat ovat yleensä oireettomia, mutta sijaitessaan virtsaputkessa ne saattavat aiheuttaa esimerkiksi kirvelyä.
Naisten kondylooma
Naisilla kondyloomat esiintyvät ulkonevina, kukkakaalimaisina syylinä ulkosynnyttimissä, mutta emättimessä ja kohdunnapukassa sijaitsevat syylät voivat olla litteitä. Jos ulkosynnyttimissä todetaan kondyloomia, tulee harkita papakokeen eli irtosolututkimuksen tarvetta mahdollisten kohdunkaulan solumuutosten löytämiseksi.
Kondylooman hoito
Kondyloomia hoidetaan paikallisvalmisteilla, kuten podofyllotoksiinilla ja imikimodilla, mutta myös jäädyttämällä, elektrokoaguloimalla, laserilla tai kirurgisella poistolla. Paikallisvalmisteisiin tarvitaan lääkärin kirjoittama resepti.
Kondyloomat uusiutuvat herkästi hoidon jälkeen. Mikäli naispotilaalla todetaan solumuutoksia papakokeessa, saattavat ne tilanteesta riippuen vaatia joko perusterveydenhuollon seurantaa tai lisätutkimuksia naistentautien poliklinikalla.
Tietolähteet: Duodecim: Terveysportti, Lääkärin tietokanta
YTHS Yleislääkäri 28.6.2022
Palvelut käytössäsi
