Huimaus

Huimaus on hyvin yleinen oire, joka johtuu joko kehon asentoa ja tasapainoa aistivan sisäkorvan tai tasapainotietoa käsittelevien pikkuaivojen häiriöstä. Sisäkorvan häiriöihin liittyvä huimaus on usein kiertohuimausta, joka ilmenee pyörittävänä tunteena. Sen sijaan aivojen toiminnan häiriöiden yhteydessä huimaus ilmenee pikemmin tasapainon ja pystyssä pysymisen vaikeutena, mihin liittyy usein myös muita hermoston oireita. Huimauksen yhteydessä voi esiintyä myös heikotusta, pahoinvointia ja kuulon häiriöitä.

Huimauksen syitä ovat muun muassa hyvänlaatuinen asentohuimaus, jännityspäänsärky, kehon asennon muutokseen liittyvä ohimenevä verenpaineen lasku, Ménièren tauti, korvaperäinen huimaus ilman selvästi osoitettavaa syytä, vanhusten elimistön ikääntymiseen liittyvä huimaus, sydämen rytmihäiriöt, lääkitykseen liittyvä huimaus sekä aivorungon ja pikkuaivojen verenkiertohäiriöt. Huimausta voi esiintyä myös stressitilanteissa tai paniikkihäiriöön liittyvänä oireena. Pelkkä huimaus ilman muita oireita ei juuri koskaan ole merkki äkillisestä vakavasta sairaudesta, mutta usean tunnin jatkuva äkillinen huimaus on syy hakeutua lääkärin arvioon.

Kiertävä huimaus on useimmiten sisäkorvaperäinen. Kaatava huimaus voi vaikeusasteesta riippuen olla jännitysniskasta, kaularangasta tai verenkierron tai aivojen toiminnan häiriöstä johtuvaa.

Hyvänlaatuinen asentohuimaus

Hyvänlaatuinen asentohuimaus johtuu tasapainoelimen ohimenevästä häiriöstä. Asentohuimaus on yleensä voimakkaimmillaan aamuisin. Se pahenee usein muutaman sekunnin kuluttua asennonmuutoksesta istualta makuulle asettuessa tai kääntyessä vuoteessa. Uusi asennonmuutos aiheuttaa lievemmän kohtauksen. Huimauskohtaukset häviävät 90 prosentilla kolmen kuukauden kuluessa, mutta ne voivat uusiutua.

Ortostaattinen huimaus

Kehon asennon muutoksiin liittyvä huimaus johtuu verenpaineen äkillisestä laskusta makuulta istumaan tai istumasta pystyyn noustessa. Tällaista huimausta voi erityisesti esiintyä murrosiän nopean kasvun vaiheessa sekä elimistön vanhetessa ja verenkiertoelinten reaktioiden hidastuessa. Huimaus menee melko nopeasti ohi asennon vakiinnuttua. Jotkin lääkkeet, erityisesti verenpainelääkkeet, voivat aiheuttaa niin hankalaa ortostaattista huimausta, että on keskusteltava lääkärin kanssa lääkityksen vaihtamisesta. Ikääntyneillä ihmisillä ortostaattinen huimaus on hyvin usein syy kaatumisiin.

Itsehoito

Hyvänlaatuinen asentohuimaus paranee yleensä itsestään, mutta oireiden poistumista voi nopeuttaa harjoituksilla, joiden tarkoituksena on tarkan liikesarjan avulla saada kaarikäytävään kertynyt sakka poistetuksi.

Sisäkorvaperäisen ns. vestibulaarineuroniitin hankala huimaus menee yleensä itsestään ohi 1–2 viikossa, joskin lieviä tasapaino-oireita voi olla pidempään.

Ortostaattista huimausta voi vähentää harjoittamalla verenkiertoelimistöään. Yksinkertainen hoito on liikunta kaikissa muodoissaan. Samoin tasapainoharjoittelusta on hyötyä kaikentyyppisen huimauksen hoidossa.

Milloin hoitoon?

Lääkärin tutkittavaksi on syytä hakeutua välittömästi, jos

• äkilliseen huimaukseen liittyy muita oireita, kuten puheen, kuulon, näön, lihasten toiminnan tai tajunnan häiriöitä.
• huimaus on niin voimakasta, että potilas ei voi olla pystyssä.

Jos huimaus ilman muita oireita kestää yhtäjaksoisesti useita tunteja tai siihen liittyy pulssin epätasaisuutta, on syytä hakeutua hoitoon vuorokauden sisällä.

Vähitellen kehittynyt huimaus, johon liittyy toispuoleinen kuulon heikkeneminen, korvien suhina tai muita hermoston oireita, on syy hakeutua tutkimuksiin muutaman viikon sisällä.

Lääkärin kanssa on myös tarpeen keskustella lääkityksen tarkistamisesta, mikäli huimauspotilaalla on käytössä useita lääkkeitä tai huimaus alkaa pian lääkityksen lisäämisen jälkeen. Pitkään jatkuneet, mutta toistuvat huimausoireet, jotka eivät liity asennon muutoksiin, ovat niin ikään syy käydä lääkärin tutkittavana.

Lääkäriin mennessä kannattaa jo valmiiksi miettiä, minkä tyyppistä huimaus on, missä tilanteissa sitä esiintyy, liittyykö siihen muita oireita ja mitä lääkkeitä on käytössä. Huimauksen esiintymistavasta ja tyypistä riippuen tarvittavat tutkimukset vaihtelevat yksinkertaisista kuulon ja tasapainon tutkimuksista laajempiin selvittelyihin.

Ehkäisy

Säännölliset elämäntavat ja liikunta voivat jossakin määrin vähentää huimauksen riskiä. Aamuisin vuoteesta noustessa esiintyvää verenpaineen laskusta johtuvaa huimausta voi ehkäistä hidastamalla vuoteesta nousua ja istuskelemalla jonkin aikaa vuoteen reunalla.

Tietolähteet: Duodecim: Terveysportti, Lääkärin tietokanta

YTHS Yleislääkäri / 29.3.2022