Astma
Astmassa keuhkoputkien limakalvo on tulehtunut, minkä seurauksena liman muodostuminen ja keuhkoputkien supistelutaipumus ovat lisääntyneet. Tulehdus lisää keuhkoputkien herkkyyttä monille ärsykkeille. Astmaa sairastaa noin 10 prosenttia väestöstä, ja sairaus voi puhjeta missä iässä tahansa. Astma on elinikäinen sairaus, mutta tehokkaan lääkityksen avulla lähes kaikki potilaat voivat elää sen kanssa täysipainoista elämää.
Astman riskitekijöitä ovat muun muassa allergiat, perinnöllinen alttius, allerginen nuha, muut ylähengitystiesairaudet, tupakointi sekä ylipaino.
Oireet
Astmaoireet ovat moninaisia ja vaihtelevat samankin potilaan kohdalla ajankohdasta toiseen. Oireita esiintyy erityisesti öisin ja aamuisin. Astmalle tyypillisiä oireita ovat yskä, limaneritys, hengenahdistus ja hengityksen vinkuminen. Hengenahdistus ja vinkuna esiintyvät yleensä uloshengityksen aikana. Osalla oireilu liittyy pelkästään rasitukseen.
Oireita pahentavat hengitystieinfektiot ja hengitettävät allergeenit (esimerkiksi siitepölyt ja eläinten hilseet), fyysinen rasitus, kylmä ilma ja tupakansavu.
Alkavan astman aiheuttama oireilu on myös usein jaksottaista niin, että oireellisten vaiheiden välissä voi olla pitkiä oireettomia aikoja.
Milloin tutkimuksiin ja hoitoon?
Ota yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen, jos sinulla on toistuvia hengitystieinfektioita, joihin liittyy pitkittynyttä yskää, hengenahdistusta ja/tai vinkunaa tai sinulla on rasituksen yhteydessä hengenahdistusta ja/tai vinkunaa tai sinulla on pitkittynyttä, limaista yskää, joka herättää sinut öisin.
Hoito
Astmatutkimuksiin kuuluvat kliinisen tutkimuksen lisäksi niin sanottu PEF-seuranta ja spirometria sekä mahdolliset kuvantamis- ja allergiatutkimukset. Tutkimukset on hyvä tehdä huolella, jotta myöhempää astman kehitystä voidaan verrata alkuvaiheen tuloksiin.
Astmatulehdusta hoidetaan hengitettävällä kortisonilla, jonka pitkäaikainenkin käyttö on turvallista. Lisäksi kaikilla astmaa sairastavilla tulisi olla ainakin varalta keuhkoputkia laajentava lääke, joka lievittää nopeasti astmaoireita. Lääkärisi saattaa valita sinulle niin sanotun kombinaatiovalmisteen, joka sisältää astmatulehdusta hoitavaa kortisonia ja pitkävaikutteista, keuhkoputkia avaavaa lääkettä.
Mikäli astmakriteerit täyttyvät ja olet käyttänyt hoitavaa astmalääkitystä säännöllisesti kuuden kuukauden ajan, voidaan sinulle anoa lääkkeiden erityiskorvattavuutta Kelasta.
Astmaa tulee hoitaa pitkäjänteisesti ja säännöllisesti, jotta oireet pysyvät poissa ja elämänlaatu hyvänä. Astmalääkitystä ei pidä lopettaa omatoimisesti, vaikka oireet helpottaisivat. Hoitamattomana astmatulehdus voi aiheuttaa pysyviä muutoksia keuhkoputkiin, mikä näkyy palautumattomana alenemana keuhkojen toiminnassa ja niitä mittaavissa toimintakokeissa. Hoidon tavoitteena ovat oireettomuus, keuhkojen normaali toiminta ja pahenemisvaiheiden ehkäiseminen, joten oireiden väheneminen tarkoittaa yleensä vain sitä, että astmalääkitys tehoaa.
Mikäli sinulla on jo ennen opiskelujen alkamista todettu astma ja tarvitset seurantakäyntiä, otathan yhteyttä ajanvaraukseemme.
Lähteet: Duodecim: Terveysportti, Lääkärin tietokanta
YTHS Yleislääkäri / 22.2.2023
