Päihteet ja muut riippuvuuksien aiheuttajat
Korkeakouluopiskelijoiden päihteiden käytössä yleisenä trendinä voidaan nähdä tupakoinnin ja nuuskaamiseen väheneminen. Viime vuosien uusia ilmiöitä ovat nikotiinipussien ja sähkötupakan eli vapen käyttö.
Alkoholin käytön trendeissä korkeakouluopiskelijoilla on viime vuosikymmeninä näkynyt raittiiden ja vähän alkoholia käyttävien opiskelijoiden määrän lisääntyminen. Alkoholin riskikäyttöä nähdään joka kolmannella opiskelijalla. Naisten kohdalla riskikäyttö on lisääntynyt.
Tämän vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen aikana ilmennyt huumeiden käytön ja kokeilemisen yleistyminen yliopisto-opiskelijoiden joukossa kääntyi 2010-luvulla takaisin laskusuuntaan. 2020-luvulla kannabiksen käyttö on vähentynyt ja stimulanttien käyttö on pysynyt ennallaan.
Lailliset ja laittomat päihteet
Päihteitä voidaan luokitella monella eri tavalla, esimerkiksi niiden vaikutusmekanismin tai oikeudellisen aseman mukaan. Suomessa laillisia päihteitä ovat alkoholi, tupakkatuotteet ja kofeiini, kun taas huumeet ovat laittomia päihteitä. Huumeita voidaan luokitella vaikutusmekanismin mukaan kannabinoideihin, opioideihin, stimulantteihin ja hallusinogeenihin.
Pääasiallisesti keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden osalta tuotteen käyttötapa ja -tarkoitus määräävät sen, onko kyse lääkinnällisestä vai päihdekäytöstä: lääkärin määräyksestä ja ohjeella otettu unilääkkeen ottaminen on lääkinnällistä käyttöä, mutta lääkärin ohjetta suuremmalla annoksella yhdessä alkoholin kanssa otettuna tai suoneen pistämällä annosteltuna saman aineen käyttö onkin päihdekäyttöä. Toisaalta tavallisesti laiton kannabistuote saattaakin olla lääke, jos käyttäjällä on sen hankkimiseen lääkärin resepti ja viranomaisen antama erityislupa.
Lääkkeiden lisäksi myös muita aivan muuhun käyttötarkoitukseen kehiteltyjä kemiallisia yhdisteitä – kuten liuottimia, liimoja tai bensaa – voidaan käyttää päihtymystarkoituksessa imppaamalla. Tällöin on kyse näiden aivan laillisesti hankittavissa olevien aineiden päihdekäytöstä.
Toiminta voi aiheuttaa riippuvuutta
Viime vuosikymmeninä on tunnistettu, että myös käyttäytyminen tai toiminta voi aiheuttaa riippuvuutta. Toiminnallisessa riippuvuudessa ihminen hakee jostakin toiminnasta pakonomaisesti mielihyvää pystymättä lopettamaan.
Toiminnallisia riippuvuuksia kehittyy tyypillisesti toimintaan, josta saa nopeaa mielihyvää: pelaamiseen, internetin käyttöön, seksiin tai shoppailuun.
Viime vuosina riippuvuuden piirteitä on havaittu myös joissakin syömiseen liittyvissä haasteissa sekä sosiaaliseen mediaan koukkuun jäämisessä. Ruokariippuvuudelle ja someriippuvuudelle ei kuitenkaan ole käytössä virallista diagnoosia.
(Päivitetty 6.3.2025)