Tuberkuloosin seulontatutkimukset
Opiskelijalla voi olla tuberkuloositartunta, jos hän on oleskellut sairauden riskialueilla tai muuten joutunut kosketuksiin sairastuneiden kanssa. Tuberkuloosin seulontatutkimukset tehdään YTHS:llä niille opiskelijoille, jotka arvioivat itsensä kuuluviksi tuberkuloosin riskiryhmään.
Mikä tuberkuloosi (TB) on?
Tuberkuloosi on Mycobacterium tuberculosis -bakteerin aiheuttama sairaus. Tuberkuloosi ilmenee yleisimmin keuhkoissa, mutta sitä voi olla myös muualla elimistössä. Tuberkuloosi tarttuu ihmisestä toiseen hengitysilman välityksellä. Se on edelleen hyvin yleinen tauti eri puolilla maailmaa: WHO:n arvion mukaan noin neljäsosa maailman väestöstä on saanut tuberkuloositartunnan. Heillä on tuberkuloosibakteeria uinuvana elimistössä, eli piilevä tuberkuloosi-infektio. Tällöin henkilö on oireeton eikä tartuta muita. Bakteerit voivat kuitenkin aktivoitua. Tällöin henkilö sairastuu tuberkuloosiin ja voi levittää tautia ympäristössään.
Noin joka kymmenes tuberkuloosibakteeritartunnan saanut sairastuu elämänsä aikana tuberkuloosiin. Sairastumisen riski on suurimmillaan 2 vuoden aikana tartunnasta, mutta tauti voi aktivoitua vielä vuosikymmenienkin jälkeen. Elimistön heikentynyt puolustuskyky infektioita vastaan lisää sairastumisriskiä. Infektioherkkyys voi lisääntyä myös esimerkiksi lääkityksen tai muiden sairauksien vuoksi. Myös pienet rokottamattomat lapset ovat tartunnan saatuaan suuressa vaarassa sairastua vakavaan tuberkuloositautiin.
Paljonko tuberkuloosia esiintyy Suomessa?
Suomessa tuberkuloosiin sairastuu noin 200 henkilöä vuosittain. Noin puolet tautitapauksista on maahan muuttaneilla. Taudista paranee lääkehoidolla, joka yleensä kestää noin puoli vuotta. Suomessa tuberkuloosin tutkimukset ja hoito ovat tutkittaville ja hoidettaville maksuttomia.
Lue lisää tuberkuloosista Tuberkuloosi.fi-sivustolta. Sivustolla on tietoa sairaudesta 10 eri kielellä.
Millaisia tuberkuloosin oireet ovat?
Tuberkuloosin oireet voivat kehittyä hitaasti päivien ja viikkojen aikana. Tyypillisimpiä oireita ovat yli kolme viikkoa kestävä yskä ja yskökset eli keuhkoista nouseva lima. Yskösliman seassa voi ajoittain näkyä verta. Sairastunut voi laihtua, ja hänellä voi olla kuumetta tai yöhikoilua. Yleisvointi ja ruokahalu saattavat heiketä. Tuberkuloosi voi olla myös lähes oireeton, etenkin sairauden alkuvaiheessa. Raskaana olevan henkilön tuberkuloosioireet voivat olla vähäisiä ja muistuttaa normaaleja raskauteen liittyviä tuntemuksia.
Miksi opiskelijoille tehdään tuberkuloosin seulontatutkimuksia?
Opiskelijat ovat voineet saada tuberkuloositartunnan aiemmassa kotimaassaan, asuessaan ulkomailla, tai tiedossa olevan muun altistumisen yhteydessä. Tartunnan jälkeen voi sairastua tuberkuloosiin. Tautia sairastava opiskelija voi tietämättään altistaa muita ihmisiä tuberkuloositartunnalle lähipiirissään, harjoittelujaksojen aikana ja työssä. Taudin leviämisen seuraukset voivat olla sairastuneille vakavia. Seulonnan tavoitteena on löytää tuberkuloosiin sairastuneet opiskelijat ja aloittaa heille parantava lääkehoito mahdollisimman nopeasti. Siten suojellaan sekä opiskelijoiden itsensä että muiden ihmisten terveyttä.
Suomen tartuntatautilain mukaisesti työnantajalla on velvollisuus selvittää, että työntekijä tai harjoittelija ei sairasta hengitysteiden tuberkuloosia. Selvitys tehdään ennen sote-alan ja varhaiskasvatusalan harjoittelun tai töiden aloitusta.
Lakisääteisten tarkastusten lisäksi Suomessa suositellaan tuberkuloositarkastuksia myös kaikille TB-riskialueilta maahan muuttaneille.
Sote- ja varhaiskasvatusopiskelijoiden tuberkuloosiseulonta
Kaikki sote-alan ja varhaiskasvatuksen opiskelun aloittaneet vastaavat tartuntatautikyselyyn. Tämän itsearviointilomakkeen perusteella riskiryhmiin kuuluvat opiskelijat ohjataan YTHS:n terveystarkastukseen ja keuhkojen röntgenkuvaukseen. Kysely ja riskiryhmään kuuluvien tarkastus YTHS:llä tulee olla tehtynä ennen ensimmäisen harjoittelujakson alkua. Tarkastuksesta opiskelija saa lausunnon, joka tulee toimittaa harjoittelu- tai työpaikan esimiehelle. Lausunto on voimassa 2 vuotta. Sen jälkeen tarkastus uusitaan, kun opiskelija tai työntekijä siirtyy uuteen työpaikkaan.
Jos opiskelija ei kuulu riskiryhmään TB-seulontakyselyn perusteella, allekirjoittaa hän täyttämänsä itsearviointilomakkeen ja esittää sen esihenkilölleen harjoittelu- tai työpaikassaan.
Riskiryhmään kuuluvien opiskelijoiden tuberkuloosiseulonta
Tartuntatautikyselyä suositellaan myös muiden tutkintoalojen opiskelijoille, jotka ovat muuttaneet Suomeen tuberkuloosin riskialueilta. Riskiryhmään kuuluville opiskelijoille tehdään keuhkojen röntgenkuvaus YTHS:n ohjeiden mukaisesti.
Kuulunko tuberkuloosin riskiryhmään?
Kuulut riskiryhmään, jos
- olet syntynyt tai asunut alueella, jolla tuberkuloosi on hyvin yleinen. Näitä alueita ovat Afrikka, Aasia ja Itä-Euroopan maista Armenia, Georgia, Moldova, Romania, Ukraina, Valko-Venäjä ja Venäjä.
- olet ollut lähikontaktissa keuhkotuberkuloosia sairastavaan henkilöön.
- olet hoitanut tuberkuloosipotilaita.
- olet itse sairastanut tuberkuloosin.
Yksityiskohtaista tietoa tuberkuloosin riskimaista löydät THL:n verkkosivujen maakohtaisesta listauksesta.
Onko röntgenkuvauksen säderasitus vaaraksi?
Ei ole. Nykyaikaisen digitaalisen keuhkojen röntgenkuvan säderasitus on vähäinen. Se vastaa tasoa, jonka jokainen ihminen saa ympäristönsä luonnollisesta taustasäteilystä noin 8 vuorokauden kuluessa.