Keskittyminen
Keskittymisemme vaikeutuu, jos huomiomme karkailee havaintoihin ympäristöstämme tai omiin ajatuksiimme. Kuinka vaikeaa onkaan oppia uutta, jos mieleen pulpahtaa milloin mitäkin sinänsä kiintoisaa mutta oppimisen kannalta epäoleellista?
Keskittyminen edellyttää kykyä kohdistaa tarkkaavuutemme tiettyyn kohteeseen. Tarkkaavuus on kuin taskulampun valokeila, joka auttaa meitä suuntaamaan huomiomme haluttuun kohteeseen. Kun kohdistamme huomiomme yhteen asiaan pitkäjänteisesti kerrallaan, samalla aivojemme pitkäkestoiseen keskittymiskykyyn liittyvät hermostolliset yhteydet vahvistuvat.
Kyky tarkkaavuuteen ja keskittymiseen sijaitsee pitkälti aivojen etuosien otsalohkoissa. Nämä kypsyvät aivoalueista viimeisimpinä, ja niiden kehitys jatkuu nuoreksi aikuiseksi saakka. Vaikka puhutaan aivoalueiden kypsymisestä, aivot eivät tule koskaan valmiiksi. Aivojen hermostolliset yhteydet muovautuvat sen mukaan, millaiseen työskentelyyn ne totutamme.
Hermostolliset yhteydet ovat kuin polkuja. Mitä useammin niitä käytetään, sitä vahvempia ne ovat. Aikuinenkin voi kehittää aivojaan ja vaikuttaa siten esimerkiksi omaan keskittymiskykyynsä.
Keskittymisen vaihtelu arjessa
Havainto, ettei kykene keskittymään kunnolla, on tavallinen ja arkipäiväinen. Se on itse asiassa täysin normaalia. Keskittymispulmat korostuvat esimerkiksi silloin, kun olemme väsyneitä, kiireisiä, tai vaatimukset tuntuvat liiallisilta ja olemme stressaantuneita.
Myös vallitseva tunnetila vaikuttaa hermostolliseen toimintakykyyn ja keskittymiseen. Vavahduttavan tunnemyllerryksen tai suuren surun keskellä emme ole parhaimmillamme keskittymään.
Ihmiset ovat erilaisia reagointitavoiltaan ja toiminnan perustyyleiltään. Osa reagoi herkemmin ympäristön ärsykkeisiin ja saattaa kokea ne keskittymistä häiritsevinä. Erilaisuutta ilmenee myös työskentelyn tyyleissä. Joku on tottunut nopeaan ja ripeään toimintaan, toinen taas tekee asioita viipyilevämmin ja ajan kanssa. Vaihtelun kirjo on laaja, ja voikin ajatella, että me kaikki sijoitumme eräänlaiselle jatkumolle.
Millaiset asiat vaikuttavat keskittymiseen?
Keskittymiseen vaikuttavat monet asiat. Joillakuilla saattaa olla lapsuudesta lähtien ilmennyt keskittymiskyvyn häiriö, toisilla ongelma on alkanut myöhemmin. Keskittymisen ongelman syitä voi olla vaikea eritellä itse. Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon tiettyjä tärkeitä asioita ja puntaroida niiden merkitystä omalla kohdalla.
Unen merkitys
Tarvitsemme riittävästi unta, jotta aivomme pysyvät hyvässä toimintavireessä. Nukkuessamme aivot puhdistavat ja uudistavat itseään. Siksi univaje on haitallista. Unen puutteella on monenlaisia vaikutuksia ihmisen tiedonkäsittelyn toimintaan. Tyypillisesti univaje heikentää keskittymiskykyä.
Uupuneisuus ja stressi
Uupuneisuus ja stressi vaikuttavat pitkäjänteiseen keskittymiseen. Pitkään jatkuvissa stressaavissa tilanteissa aivot voivat olla jo niin sopeutuneet pirstaloituneeseen huomiointiin, että keskittyminen on käynyt vaikeaksi. Silloin vaaditaan tietoista keskittymisen harjoittelua.
Psyykkiset häiriötilat
Keskittymisvaikeuksien taustalla voi toisinaan olla psyykkinen häiriötila, kuten esimerkiksi masennus tai ahdistuneisuus. Nämä heikentävät keskittymiskykyä lähes poikkeuksetta. Keskittymiskyky normalisoituu, kun psyykkinen vointi kohentuu asianmukaisen hoidon avulla.
Elämäntilanteiden muutokset
Elämäntilanteiden muutokset ja äkilliset kriisit voivat tilapäisesti vaikuttaa keskittymiseen. Yllätykselliset voimakkaasti vaikuttavat negatiiviset tapahtumat vievät ajatuksemme helposti sivuraiteille. On luonnollista, ettei keskittymiskyky ole tuolloin parhaimmillaan. Kriisikokemuksen työstäminen mielessä on prosessi, joka ottaa väistämättä oman aikansa. Tällöin on hyvä osata suhtautua toimintakyvyn muutoksiin ymmärtämyksellä ja hellittää hieman omasta vaatimustasosta.
