Jopa 34 prosenttia korkeakouluopiskelijoista kokee sosiaalista ahdistuneisuutta, eli huomion kohteena olemisen aiheuttamaa ahdistusta. Tulokset käyvät ilmi vuoden 2024 Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta (KOTT-tutkimuksesta). Eniten sosiaalista ahdistusta esiintyi 18–21-vuotiailla naisopiskelijoilla, joista 45 prosenttia raportoi ahdistuskokemuksia viimeisen viikon aikana. Toiseksi yleisintä sosiaalinen ahdistus oli 30–34-vuotiaiden miesopiskelijoiden keskuudessa; heistä 38 prosenttia oli kokenut sitä viikon sisällä.
Ahdistus voi alentaa toimintakykyä ja estää opiskelun
Kaikkia jännittää joskus, mutta osa korkeakouluopiskelijoista kärsii elämää tuntuvasti rajoittavasta sosiaalisesta ahdistuksesta. ”Opiskelijaelämään liittyy joitain sosiaaliselle ahdistukselle altistavia tekijöitä” YTHS:n psykologi Roosa Karttunen kertoo. ”Näitä voivat olla sosiaalisten verkostojen muuttuminen tai oman opiskelijayhteisön suorituskeskeisyys. Myös opiskeluryhmät vaihtuvat tiuhaan tahtiin, mikä vaatii jatkuvaa uusiin ihmisiin tutustumista.”
Karttunen tähdentää, että pahimmillaan sosiaalinen ahdistuneisuus oikeasti hidastaa opintojen etenemistä.
”Esimerkiksi opetukseen osallistuminen voi jännittää niin paljon, että opiskelija keskeyttää kurssejaan. Vaikeudet sosiaalisissa kanssakäymisessä lisäävät myös yksinäisyyden tunnetta opiskeluyhteisössä ja voivat vähentää opintoihin sitoutumista. Lisäksi opintojen loppuvaiheessa työnhakuun ja työssäkäyntiin liittyvä epävarmuus voi hidastaa valmistumista.”
Sosiaalista ahdistuneisuutta kokeva yrittää usein hallita ongelmaansa välttelemällä jännittäviä tilanteita. Karttunen kohtaa myös opiskelijoita, jotka saavat kyllä suoritettua opintoja, mutta ahdistus vaatii veronsa.
”Jotkut korkeakouluopiskelijat edistyvät opinnoissa tavoiteajassa, mutta ahdistuksen kokeminen uuvuttaa heitä”, Karttuen huomauttaa. ”Silloin heillä ei ole riittävästi energiaa jäljellä osa-aikatyöhön, kodinhoitoon, arjen askareisiin tai palauttaviin harrastuksiin.” Pelkkä opintojen edistyminen ei siksi ole luotettava mittari arvioimaan sosiaalisen ahdistuksen vaikeutta.
Kuinka sosiaalista ahdistusta voi työstää
Sosiaalinen ahdistus vaatii hoitoa, jos se häiritsee normaalia elämää ja aiheuttaa välttelyä eli jos se alentaa toimintakykyä tai opiskelukykyä. ”YTHS:llä hoidamme sosiaalista ahdistusta sekä yksilö- että ryhmämuotoisesti”, Roosa Karttunen kertoo. ”Kaiken lähtökohtana on ahdistuksen tunteiden hyväksyminen ja sitten työstäminen, koska välttely ja torjunta tavallisesti vain lisää ahdistuskierrettä. Joillekin tämä työskentely on, ehkä hieman yllättäen, helpompaa ryhmissä. Ohjaajien ja samasta ongelmasta kärsivien tuki voi antaa onnistumisen kokemuksia ja rohkeutta kohdata sosiaalisia tilanteita.”
Torstaina 10.4.2025 YTHS järjestää Mielenrauhaa sosiaaliseen ahdistukseen -webinaarin (teams.microsoft.com), jonka pääpuhuja on kouluttajapsykoterapeutti, tietokirjailija ja kolumnisti Maaret Kallio. Tilaisuudessa pureudutaan sosiaaliseen ahdistukseen ilmiönä ja käsitellään keinoja vähentää sen haittoja.
Päivitys 10.4.2025: Webinaariin mahtui 1 000 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä, ja tapahtuma on nyt täynnä. Ilmoittautumislinkki tapahtumaan on poistettu tästä tiedotteesta.
Lisätiedot medialle
Haastattelupyynnöt viestinta(at)yths.fi
Lähteet
KOTT 2024-tulokset: Mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen riittävyys
KOTT 2024-tulokset: sosiaalista ahdistuneisuutta kokevien osuus prosentteina