Esitelmän alkaessa syke kohoaa, kädet tärisevät ja otsalle nousee hikipisara. Kaikkien katseen kohteena oleminen tuntuu epämiellyttävältä, ja tekisi mieli paeta paikalta.
”Ihmisellä voi olla ankara ajatus, että jännitys ei saisi näkyä päällepäin. Mutta ei ole mikään häpeän paikka, jos kädet tärisevät. Keholliset tuntemukset ovat tavallisia ja monille tuttuja. Silti ahdistusta kokeva voi kuvitella, että muilla ei ole vastaavaa”, sanoo kouluttajapsykoterapeutti, tietokirjailija ja kolumnisti Maaret Kallio. Kallio on tulossa puhumaan sosiaalisesta jännittämisestä YTHS:n Mielenrauhaa sosiaaliseen ahdistukseen -webinaariin torstaina 10.4.2025 klo 14. Webinaari on osa opiskelijahyvinvointiverkoston koordinoimaa opiskelijoiden mielenterveysviikon ohjelmaa. Maaret Kallion pääviesti on, että oman jännittämisensä kanssa voi oppia elämään.
- Ilmoittaudu Mielenrauhaa sosiaaliseen ahdistukseen -webinaariin (teams.microsoft.com)
- Opiskelijoiden mielenterveysviikon ohjelmaa YTHS:llä
- Lue lisää opiskelijoiden mielenterveysviikosta (nyyti.fi)
Esiintymisten lisäksi sosiaalista jännittämistä voi ilmetä esimerkiksi erilaisissa ryhmätilanteissa tai vaikkapa ruokailuissa. Viimeisimmässä korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksessa (KOTT 2024) yli kolmannes vastaajista raportoi kokeneensa sosiaalista jännittämistä.
Suhtaudu omaan jännitykseesi myötätunnolla
Jännitys saattaa vaikuttaa siihenkin, miten ihminen tulkitsee toisia. Kallion mukaan arka ja pelokas mieli ei välttämättä tulkitse enää toisia neutraalisti. Silloin on hyvä muistaa, että muutkin voivat jännittää tai heillä on vain muuten vauhti päällä – eivät he välttämättä pahantahtoisuuttaan jätä yhtä ihmistä huomiotta.
”Liittyminen toisten joukkoon saattaa olla helpompaa jonkin tekemisen kautta”, Kallio miettii.
Kallio kannustaa suhtautumaan omaan jännitykseen ja ahdistukseen mahdollisimman lempeästi ja myötätuntoisesti. Tunne voi tuntua ensin viholliselta, mutta sitä ei tarvitse yrittää väkisin saada pois – eikä tunteen karistaminen välttämättä edes onnistuisi.
”Tunne saa tulla ja olla. Voimme oppia hallitsemaan tunnetta ja rauhoittamaan itseämme.”
Rauhallista altistusta välttelyn sijaan
Jos ihminen on aiemmin kokenut ahdistusta sosiaalisissa tilanteissa, saattaa tulla houkutus vältellä uusia vastaavia tilanteita.
”Välttely on inhimillistä mutta auttaa yleensä huonosti. Menisin näihin tilanteisiin itseä nätisti painostaen ja rauhallisesti altistaen, niin että tunne ei ota enempää valtaa”, Kallio sanoo.
Hän muistuttaa, että omaa arkaa ja pelkäävää puoltaan voi myös oppia kuuntelemaan. Eikä kukaan ole pelkästään jännittäjä, vaan jokaisessa on erilaisia puolia.
”Meissä kaikissa on myös rohkeita ja osaavia puolia!”