Mielenterveyden tukemista lähestytään usein hyvin yksilökeskeisesti, vaikka sosiaaliset suhteet – tai niiden puute – vaikuttavat suuresti meidän kaikkien hyvinvointiin. Opiskelijayhteisöllä on roolinsa paitsi sosiaalisten tarpeiden täyttäjänä, myös opintoihin sitouttajana.
Opiskelijayhteisö on voimavara, joka voi ylläpitää psyykkistä terveyttä. Järjestimme tilaisuuden opiskelijoiden mielenterveysviikolla, jonka teemana 8.–14.4.2024 oli yhdenvertaisuus ja sosiaalinen saavutettavuus.
”Sosiaalisella saavutettavuudella tarkoitamme sitä, että yhteisössä näkyy sanoin ja teoin hyväksyvä ja arvostava asenne ihmisten moninaisuutta kohtaan”, mielenterveysviikkoa koordinoivan Nyyti ry:n vaikuttamistyön asiantuntija Tommi Yläkangas valotti termiä. ”Sosiaalisen saavutettavuuden huomioivassa yhteisössä kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua toimintaan.”
Yläkangas kertoi, että opiskelijoiden mielenterveysviikon tapahtumia oli ilmoitettu yhdistykselle noin neljäkymmentä. Vuoden teema herätti siis runsaasti kiinnostusta.
Huomaavaisten yhteisöjen vaikutus kertaantuu
”Tutkimusten mukaan kolmasosa opiskelijoista kertoo olevansa ahdistuneita tai masentuneita, neljäsosa yksinäisiä, ja mielenterveysongelmista on tullut nuorten aikuisten yleisin työkyvyttömyyden syy. Näin suuret luvut kertovat siitä, ettei mielenterveyden edistäminen voi olla vain yksilön tukemista”, psykologi Julia Sangervo totesi tilannekuvasta tällä hetkellä. Kutsuimme Sangervon webinaariin lähestymään sosiaalisen saavutettavuuden aihetta psykologin näkökulmasta.
”Jatkuvia suorituksia vaativa kulttuurimme lisää yksinäisyyden aiheuttamaa häpeää, eikä kiireinen elämäntapamme ei ole myöskään omiaan ruokkimaan yhteisöllisyyttä”, sanoi Sangervo. Hän muistutti, että sosiaaliset suhteet ja yhteisö, jossa on hyvä olla, tukee parhaassa tapauksessa työ- ja toimintakykyä.
”Opiskelijayhteisöön kiinnittyminen voi jopa estää korkeakouluopiskelijoiden uupumista ja opintojen keskeyttämistä”, Sangervo totesi. ”Epävarmassa maailmassa yhteisöstä voi saada sellaista tukea, joka kantaa pitkälle. Siksi opiskelijoiden vapaa-ajan yhteisöjen toimivuus ei ole vain sivuseikka. Niihin painostaminen voi olla hyvin vaikuttavaa.”
Kaikki opiskelijat eivät mahdu yhteen muottiin
Tapahtumachatti oli vilkkaassa käytössä, kun opiskelijat jakoivat ajatuksiaan sosiaalisista suhteista opintojen aikana. Näiden kokemusten perusteella erottui tiettyjä ryhmiä, joihin kuuluvien voi tuntua vaikealta löytää paikkaansa opiskelijayhteisöstä.
Päihteettömät tai vähän päihteitä käyttävät opiskelijat
Etenkin opiskelijakulttuurille tyypillinen alkoholinkäyttö nostaa osan kynnystä osallistua toimintaan. Ryhmäytymistä tapahtuu paljon opiskelun ulkopuolella esimerkiksi järjestöjen baarikierroksilla, joten tällaista toimintaa vierastavat voivat kokea ulkopuolisuutta.
Varttuneemmat opiskelijat
Kaikki opiskelijat eivät ole lapsettomia nuoria aikuisia. Esimerkiksi perheellinen alanvaihtaja voi kokea, etteivät opiskelijatapahtumat ole häntä varten. Jos elämään kuuluu yhtäaikaisesti niin lastenhoitoa, työntekoa kuin opiskelua, voi vanhojen sosiaalisten suhteiden ylläpito jäädä vähäiseksi ja uusien luominen olla vaikeaa.
Opiskelijat, joita sosiaaliset tilanteet jännittävät tai kuormittavat
Monet opiskelijat kuvaavat, kuinka esimerkiksi kiusaamistausta, sosiaalisten tilanteiden pelko tai ahdistuneisuushäiriö ja muut mielenterveyden haasteet voivat vaikeuttaa kontaktien luomista opiskelijatovereihin. Myös neuroepätyypillisyyden muodot tai jotkin krooniset sairaudet voivat tehdä sosiaalisista tilanteista kuormittavia, jolloin omaa osallistumista joutuu säännöstelemään.
Kuinka tehdä opiskelijayhteisöstä vastaanottavampi
Opiskelijayhteisön kannattaa huomioida erityisryhmiä ja järjestää riittävästi päihteettömiä tapahtumia, joihin voi halutessaan ottaa mukaan lapsia. Sosiaalisesta epävarmuudesta kärsiviä opiskelijoita voi puolestaan helpottaa se, jos yhteisö on omaksunut turvallisemman tilan periaatteet ja kertoo niistä avoimesti. Sangervo vinkkasi, että Suomen ylioppilaskuntien liiton sivuilta löytyy hyvä malli periaatteiden toteuttamiseen. Hän muistutti myös, että opiskelijoiden kanssa työskentelevien on hyvä kyseenalaistaa välillä omia oletuksiaan siitä, millaisia opiskelijat ovat.
Muina keinoina edistää yhdenvertaisempaa opiskelukulttuuria Sangervo nosti esille nimetyt häirintäyhdyshenkilöt, proaktiivisen viestinnän esimerkiksi tapahtumien erityisjärjestelyistä kuten rauhoittumistiloista, sekä matalan kynnyksen tapahtumat kuten tilaisuudet heille, jotka eivät aiemmin ole olleet mukana toiminnassa.
Webinaarin järjestäjä ja juontaja, YTHS opiskeluyhteisötyön vastaava psykologi Roosa Kämäräinen vinkkasi myös tutustumaan Opiskelukykymallin kohtaan Psykososiaalinen opiskeluympäristö. Mallista löytyy lisää toimia, joilla korkeakoulun sosiaalista saavutettavuutta voi parantaa.
Opiskelijoiden mielenterveysviikolla julkaisimme myös vinkkejä houkuttelevampien opiskelutilaisuuksien järjestämiseen ja häiritsevän yksinäisyyden torjumiseen. Tutustu niihin 70 terveysvinkkiä -sivullamme!