Vakava sairastuminen tai pitkittynyt terveysongelma heijastuu usein opintoihin. ”Opiskelijat puhuvat paljon häpeästä, joka opintojen hidastumiseen liittyy. On kuitenkin luonnollista, että psyykkinen tai fyysinen kuormitus näkyy opiskelukyvyssä”, sanoo YTHS:n psykiatrinen sairaanhoitaja Katri Muranen.
”Opintojen edistämiseen haastavassa elämänvaiheessa tai pidemmän sairasloman jälkeen on kuitenkin tarjolla tukea. Yksi näistä on opiskeluterveysneuvottelu, jossa etsitään opiskelijalle sopivat keinot saada taas otetta opinnoista.”
Opiskeluterveysneuvottelua voi tarvita missä vaiheessa opintoja tahansa. Murasen kokemuksen mukaan paljon itseohjautuvuutta vaativat suoritustavat ja isot kokonaisuudet luovat helpommin tilanteen, jossa sairaus häiritsee opiskelukykyä. ”Esimerkki tällaisesta vaativasta tutkinnon osasta ovat opinnäytetyöt”, hän muistuttaa.
Opiskeluun kiinni yksilöllisillä ratkaisuilla
Opiskeluterveysneuvottelussa tapaavat opiskelija, hänen korkeakoulunsa edustaja ja YTHS:n edustaja. Neuvottelun tarkoitus on selvittää, kuinka opiskelijan alentunut opiskelukyky näkyy opinnoissa. Tärkeintä on löytää ratkaisuja, jotka auttavat opiskelijaa eteenpäin.
YTHS:n edustaja laatii tapaamisen pohjalta muistion, jonka hän lähettää vain opiskelijalle. Muistioon kirjataan opiskeluterveysneuvottelussa kulku ja siellä laadittu suunnitelma opintojen edistämiseksi.
Opiskeluterveysneuvottelun perusteella sovitut toimenpiteet voivat olla esimerkiksi seuraavia.
- Opiskelija hakee terveydentilansa perusteella oikeutta mukautuksiin, kuten lisäaikaa tehtävien suorittamiseen.
- Opiskelija osallistuu opintojen edistämisen tukiryhmään. Tällaisia ryhmiä järjestetään esimerkiksi korkeakouluissa ja opiskelijajärjestöissä.
- Opiskelija ja hänen lopputyönsä ohjaaja keskustelevat säännöllisesti lopputyön edistymisestä.
Neuvotteluun voi valmistautua, eikä kaikesta tarvitse puhua
Opiskeluterveysneuvottelu voi tuntua jännittävältä, jopa pelottavalta ajatukselta. ”Käymme usein neuvottelun kulkua ja sen merkitystä läpi etukäteen, erityisesti sosiaalista jännittämistä kokevien opiskelijoiden kanssa, Muranen kertoo. ”Tämä auttaa valmistautumaan ja toivottavasti hälventää jännitystä.”
Opiskeluterveysneuvottelut ovat lähtökohtaisesti videoneuvotteluja, mikä voi myös tehdä osallistumisesta helpompaa jännittäjille. Jos opiskelija kokee kaipaavansa lisätukea tilanteeseen, voi hän ottaa valitsemansa tukihenkilön mukaan.
”Tukihenkilö voi vaikkapa istua samassa huoneessa opiskelijan kanssa, jos opiskelija niin toivoo. Hänen ei kuitenkaan tarvitse näkyä kamerassa”, Muranen vinkkaa.
Katri Muranen tähdentää, että opiskeluterveysneuvottelun tärkein tarkoitus on kohentaa opiskeluvalmiuksia.
”Terveydentilaa ja muuta arkaluonteista tietoa käsitellään vain sen verran kuin opiskelija itse haluaa. Neuvottelussa ei tarvitse myöskään selitellä muuta elämäntilannettaan, esimerkiksi opintojen oheisen työssäkäynnin vaikutuksia opiskelukykyyn”, Muranen täsmentää.
Keskusteluyhteyden ylläpito on tärkeää
Tarkoituksena on, että dialogi opiskelijan ja korkeakoulun välillä säilyy aktiivisena opiskeluterveysneuvottelun jälkeenkin. Jos opiskelija tarvitsee opintoihin kiinnittymiseen terveydenhoidon tukea, ylläpitää YTHS myös hoitosuhdetta häneen.
”Neuvotteluille varataan tavallisesti heti seuranta-aika, jossa sovitun suunnitelman toteutumista seurataan. Joskus riittää jo keskusteluyhteyden palauttaminen korkeakoulun ja opiskelijan välille. Joskus opiskelija taas tarvitsee apuvälineitä, lisäaikaa tai muita erityisjärjestelyjä”, Muranen kertoo.
Artikkelin taustamateriaalina on käytetty Katri Murasen YAMK-tutkinnon lopputyötä Opiskeluterveysneuvottelu Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön järjestämänä: hoitotyöntekijöiden kokemuksia neuvotteluista (2023).
Mikä opiskelijaterveysneuvottelu?
Kenelle neuvottelu on tarkoitettu?
Opiskeluterveysneuvottelu on tarkoitettu esimerkiksi
- vähintään kaksi kuukautta sairaslomalla olleelle opiskelijalle, jonka opinnot ovat hidastuneet hänen terveydentilansa takia.
- opiskelijalle, joka hakee lisäaikaa opintojen suorittamiseen ja jonka terveydentila voi hidastaa valmistumista.
Kuinka opiskeluterveysneuvotteluun pääsee?
Aloitteen opiskeluterveysneuvottelusta voi tehdä opiskelija, YTHS:n työntekijä tai korkeakoulun opetushenkilökunnan, hyvinvointipalveluiden tai opintohallinnon edustaja.
Jos opiskelijalla on hoitokontakti YTHS:llä, voidaan opiskelijaterveysneuvottelun järjestäminen ottaa esille hoitokäynneillä.
Opiskelija voi olla yhteydessä myös YTHS:n hoidontarpeen arviointiin tai oman korkeakoulunsa opiskeluterveysneuvotteluiden vastuuhenkilöön.