YTHS järjesti marraskuussa ensimmäisen Opiskelukykypäivä-tapahtuman. Yhteistyöllä enemmän -webinaari keräsi useita satoja osallistujia, ja sen teemat herättivät myös runsasta keskustelua tilaisuuden chatissä. Jos et päässyt mukaan tai haluat muuten palata webinaarin aiheisiin, voit katsoa tallenteen tämän sivun kautta.
Yhteistyöllä enemmän -webinaarissa oli alustamassa YTHS:n asiantuntijoiden lisäksi korkeakoulujen tutkijoita ja opiskelijajärjestöjen edustajia. Osallistujat toivotti tervetulleeksi YTHS:n johtajaylilääkäri Päivi Metsäniemi, jonka aloitteesta koko tapahtuma sai alkunsa. Opiskelukykypäivästä on tarkoitus tehdä jokavuotinen tapahtuma.
Webinaarin aluksi LT, dos., senioritutkija Kristina Kunttu kertoi siitä, kuinka opiskelukykymallia on vuosien varrella kehitetty. Hän myös tarkasteli erilaisia opiskelukykyyn liittyviä tekijöitä.
”Hyvät opiskelutaidot, hyvä opetus ja opiskeluyhteisön tuki voivat kantaa silloinkin, kun opiskelijan voimavarat ovat vähissä”, Kunttu esimerkiksi sanoi.
Etäaika on vaikeuttanut monen opiskelijan tilannetta
SAMOKin hallituksen jäsen Ninni Kuparinen ja SYL:n sosiaalipolitiikan asiantuntija Petra Pieskä kertoivat etäajan vaikuttaneen opiskelijoiden jaksamiseen. Esimerkiksi SAMOKin etäopiskelukyselyssä 60,1 prosenttia vastaajista oli raportoinut jaksamisensa ja mielenterveyden heikentyneen pandemia-aikana.
Yksinäisyys on korostunut korona-aikana.
”Nyt olemme huomanneet, miten paljon yhteisö vaikuttaa hyvinvointiin ja opiskelukykyyn”, Kuparinen totesi.
Opiskelijoiden hyvinvointia jo vuosien ajan tutkinut Helsingin yliopiston akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro totesi, että pandemia-ajan opiskelussa rutiinisuoritus on huippusuoritus.
”Kannattaa ehkä olla nyt tyytyväinen vähän vähemmästä ja miettiä, voiko rimaa hieman laskea”, Salmela-Aro sanoi.
Myös Helsingin yliopiston professori, vararehtori Sari Lindblom puhui itsemyötätunnon merkityksestä opiskelukyvyn säilymiselle.
”Meillä on paljon opiskelijoita, jotka vaativat itseltään täydellisyyttä jokaisessa asiassa. Olisi todella tärkeää tukea opiskelijaa siinä, että hän suhtautuu itseensä hyväksyvästi”, Lindblom sanoi.
Opiskeluterveysneuvottelussa etsitään ratkaisuja
Opiskelukykypäivän lopuksi julkistettiin YTHS:n opiskeluterveysneuvotteluopas. Opiskelijan, opiskeluterveydenhuollon ja korkeakoulun edustajien välinen neuvottelu voidaan järjestää, jos opintojen edistymisessä on haasteita tai opiskelukyky on alentunut terveydellisen syyn vuoksi.
”Kaikki tämän kolmikannan osapuolet voivat olla aloitteellisia opiskeluterveysneuvottelun suhteen”, sanoi YTHS:n mielenterveys- ja opiskeluyhteisötyön ylilääkäri ja oppaan toinen kirjoittaja Tommi Väyrynen.
YTHS:n opiskeluyhteisötyön koordinaattori Jonna Kekäläinen korosti, että opiskeluterveysneuvottelu ei koskaan ole luonteeltaan syyllistävä vaan ennemminkin ratkaisukeskeinen. Opas on tehty käytännön työkaluksi neuvottelun järjestämiseen.