Korkeakouluopiskelijoiden psyykkinen kuormittuneisuus on vähentynyt viimeisten kolmen vuoden aikana, erityisesti naisilla. Tulokset selviävät Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta (KOTT), joka toteutettiin viime keväänä.
Tutkimuksessa psyykkistä kuormittuneisuutta mitattiin MHI-5-kyselyllä, jonka viisi kysymystä kartoittavat ahdistuneisuutta, masentuneisuutta ja koettua onnellisuutta viimeisen neljän viikon aikana.
”Koronapandemia vaikutti opiskelijoiden mielenterveyteen heikentävästi. Ajankohtainen psyykkinen kuormittuneisuus on nyt vähentynyt korona-aikaan verrattuna. Tämä on pitkästä aikaa hyvä uutinen nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveyteen liittyen”, toteaa THL:n tutkimuspäällikkö Olli Kiviruusu.
Terveydenhuollossa todetut ahdistuneisuushäiriöt ja masennus ovat lisääntyneet
Korkeakoulussa opiskelevista naisista 23 prosentilla ja miehistä 10 prosentilla oli viimeisen 12 kuukauden aikana todettu ahdistuneisuushäiriö. Vastaavasti 18 prosentilla naisista ja 12 prosentilla miehistä oli todettu masennus viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana.
Todettu ahdistuneisuushäiriö ja masennus ovat yleistyneet naisilla, mutta miehillä niiden esiintyminen on pysynyt samalla tasolla.
”Todettujen sairauksien lisääntyminen saattaa heijastaa mielenterveyspalveluihin pääsyn helpottumista korona-aikaan verrattuna. Palveluihin pääsyn helpottumisesta näkyy jonkin verran merkkejä”, kertoo THL:n tutkimusprofessori Jaana Suvisaari.
Lähes kaksi kolmesta mielenterveyspalveluita tarvinneesta kokee saaneensa niitä riittämättömästi
Tutkimuksen mukaan naisista 60 prosenttia ja miehistä 68 prosenttia kokee saaneensa riittämättömästi mielenterveyspalveluita korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelut tarjoavalta YTHS:ltä.
Mielenterveyspalveluita tarvitsevien mutta niitä riittämättömästi saaneiden määrässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia kolmen viime vuoden aikana.
”YTHS:n datan perusteella mielenterveyspalvelujen kysyntä on kolminkertaistunut koronaa edeltävään aikaan nähden. Suurin osa osoittautuu lieviksi tai keskivaikeiksi mielenterveyshäiriöiksi. Kysyntään vastaamiseksi perustimme YTHS:lle digimielenterveysklinikan sekä uudistimme palvelumalliamme niin, että lievemmistä oireista kärsivät opiskelijat ohjataan ensisijaisesti matalan kynnyksen hoitoihin. Näin resursseja riittää vaikeammin oireileville intensiivisempään hoitoon”, kertoo YTHS:n johtajaylilääkäri Teija Kulmala.
”KOTT-tutkimuksen tulos voi kertoa siitä, että opiskelijat haluaisivat lieviinkin oireisiin järeitä interventioita. Kynnys hakea apua on madaltunut”, Kulmala sanoo ja jatkaa:
”Mielenterveysongelmien syyt eivät ole vain terveydenhuollon ratkaistavissa. Teemme tiivistä yhteistyötä korkeakoulujen ja opiskelijajärjestöjen kanssa, jotta opiskelijoille tarjottaisiin riittävä opiskeluyhteisön tuki ongelmien ennaltaehkäisemiseksi.”
Raportoimme korkeakouluopiskelijoiden terveydestä, hyvinvoinnista ja palvelujen käytöstä laajasti syksyn aikana
Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT) toteutettiin keväällä 2024. Siihen osallistui 3 600 18–34-vuotiasta opiskelijaa yliopistoista ja ammattikorkeakouluista ympäri Suomen.
Julkaisemme nyt tulokset mielenterveydestä ja mielenterveyspalvelujen riittävyydestä sekä koetusta terveydestä, toimintakyvystä ja osallisuudesta.
Tulokset ovat saatavilla sukupuolittain, ikäryhmittäin ja korkeakoulusektoreittain.
Lähde:
Mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen riittävyys, KOTT 2024 -verkkoraportti (thl.fi)
KOTT-tutkimuksen tulokset taulukkoina (thl.fi)
Lisätietoja:
Olli Kiviruusu
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 8323
etunimi.sukunimi@thl.fi
Jaana Suvisaari
tutkimusprofessori
THL
puh. 029 524 8539
etunimi.sukunimi@thl.fi
Teija Kulmala
johtajaylilääkäri
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)
puh. 041 731 9420
etunimi.sukunimi@yths.fi
KOTT-tutkimuksen tuloksia (thl.fi)
Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT) (thl.fi)