Ehkäisevä mielenterveystyö, terveystarkastusten aloittaminen ja e-pillerikäytännöt ovat hyviä esimerkkejä asioista, joita YTHS on historiassaan edistänyt opiskelijoiden aloitteesta.
”YTHS on opiskelijoiden vaatimuksesta tarttunut rohkeasti uusiin asioihin. Samanlaisen mahdollisuuden rohkeuteen ja uudenlaisiin kokeiluihin soisi jatkuvan”, sanoo Kristina Kunttu, joka kokosi yhteistyössä Tapani Kuntun kanssa opiskeluterveydenhuollon historian yksien kansien sisään.
Historiateos YTHS – Edelläkävijä. 90 vuotta opiskelijan terveyden ja opiskelukyvyn hyväksi (2021) käsittelee opiskeluterveydenhuollon eri vaiheita 1930-luvulta alkaen aina vuoteen 2020 saakka.
Historiaa tutkiessaan kirjoittajat ovat tulleet siihen tulokseen, että YTHS on pitkälti opiskelijoiden aikaansaannosta. Opiskelijajärjestöt ovat vaikuttaneet kautta aikojen niin merkittävällä tavalla opiskeluterveydenhuollon palvelujen kehittämiseen.
”Minut yllätti, miten suuri vaikutusvalta opiskelijoilla on ollut!” Tapani Kunttu kertoo.
Molempia teoksen tekijöitä kiehtoi se, kuinka suuri yhteiskunnallinen merkitys YTHS:llä on ollut. Sama yhteiskunnallinen ulottuvuus on olemassa tietysti edelleen.
”Ympäröivälle yhteiskunnalle on hyvä tuoda esiin, kuinka tärkeä rooli YTHS:llä on korkeakouluopiskelijoiden terveyden edistämisessä ja sairauksien ennaltaehkäisyssä”, miettii YTHS:n toimitusjohtaja Katariina Poskiparta.
Elämänmakua eri vuosikymmeniltä
YTHS:n hallituksen puheenjohtaja Tuomo Yli-Huttula kiittelee, että teokseen on onnistuttu luomaan hyvä draaman kaari.
”Siinä on herkullisella tavalla eri aikakausien elämänmakua. Ääneen on saatu myös sellaisia henkilöitä, jotka eivät enää kohta ole kertomassa”, Yli-Huttula sanoo.
Kristina Kunttu on itse työskennellyt YTHS:llä usealla vuosikymmenellä, ensin yleislääkärinä ja sittemmin tutkijana ja terveyden edistämistyössä. Myös lähihistoriaan perehtynyt tietokirjailija, historioitsija Tapani Kunttu tunsi säätiön historiaa aiempien töidensä kautta.
Kirjoitusprosessi avasi Kristina Kuntun silmiä uudella tavalla. YTHS:n pitkäaikaisesta työntekijästä oli kiinnostavaa päästä katsomaan ja ymmärtämään, miksi säätiössä asiat on tehty jollakin tietyllä tavalla.
Tämä työkokemus on heijastunut myös teokseen.
”Historiateokset ovat aina tekijöidensä näköisiä. Mennyttä aikaa katsellaan myös Kristinan silmin, ikään kuin sisältä päin”, Poskiparta luonnehtii.
Innovatiivisuus kannattaa tuoda 2020-luvulle
Sivuilta voi lukea, kuinka YTHS on aina ollut terveydenhuollon uranuurtaja. Yli-Huttulan mielestä menneiden vuosikymmenten innovatiivisuudesta kannattaa ottaa mallia, kun koronan aiheuttamaa mielenterveyskriisiä lähdetään purkamaan.
”Vanhoja ideoita ei toki tarvitse kopioida, sillä tavat ja välineet ovat erilaiset kuin ennen”, Yli-Huttula tarkentaa.
Vuonna 2021 tapahtunut jättimullistus eli palvelujen laajentuminen koskemaan ammattikorkeakouluopiskelijoita on jätetty suosiolla käsiteltäväksi seuraavaan historiankirjoitukseen. Korkeakouluopiskelijoiden määrä kasvoi yli kaksinkertaiseksi aiempaan verrattuna, ja myös henkilöstömäärä suureni reippaasti.
Yli-Huttula ja Poskiparta uskovat, että laajentuneessa organisaatiossakin kannattaa vaalia sitä, mikä säätiössä on ollut aina merkittävää. Esimerkiksi henkilökunnan osallistaminen palvelujen kehittämiseen on sitouttanut työntekijöitä ja näkynyt pitkinä työurina. Samoin opiskelijoiden kokemuksia kannattaa jatkossakin kuunnella.
Historiaa on hyvä tuntea, kun säätiön tulevaisuutta suunnitellaan. Mutta mitä tulevaisuudesta voidaan sitten tässä vaiheessa ajatella?
”Pidän tärkeänä, että opiskeluterveydenhuollolla on tulevaisuus. Tulevaisuus voidaan parhaiten turvata huolehtimalla palvelujen ajanmukaisuudesta, laadukkuudesta ja pitämällä kustannukset kohtuullisina. On keskeistä, että opiskelijat pitävät omia palveluja tarkoituksenmukaisina ja kannatettavina”, Poskiparta summaa.
