Oheinen kirjoitus on YTHS:n vastine Lääkärilehdessä (18/2022) julkaistuun pääkirjoitukseen ”Kummajainen nimeltä YTHS”
Pekka Nykänen nostaa pääkirjoituksessaan (Lääkärilehti 18/2022) esiin YTHS:n ympärillä viime viikkoina käydyn keskustelun ja mainitsee monta asiaa, joista olemme yhtä mieltä: Opiskelijoille suunnattu oma terveydenhuolto on perusteltua ja YTHS:n palvelujen piiriin kuuluvan opiskelijamäärän kasvattaminen vuoden 2021 alussa kertoo, että YTHS:ään luotetaan. Korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon muutokselle on hyvä antaa aikaa eikä sen arvioinnin aika ole vielä. Muilta osin muutama tarkennus on tarpeen.
Viimeisen kahden vuoden aikana on tapahtunut mullistavia asioita. Yhteen olimme valmistautuneet, toista ei osannut kukaan ennakoida. YTHS:n laajentuminen oli tarkasti valmisteltu ja resursoitu. Rekrytoinneissa onnistuttiin jopa odotettua paremmin, uudet palvelupisteet aloittivat toimintansa, alihankintasopimukset saatiin kuntoon ja toiminta on päässyt hyvin käyntiin. Jos YTHS:n laajentuminen olisi jäänyt ainoaksi mullistukseksi, emme kävisi nyt tätä keskustelua. Mutta tuli myös jotain ennakoimatonta; koronan kestoa ja vaikutusta korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyspalvelujen kysyntään ei osannut kukaan ennakoida.
Pandemian aikana mielenterveyspalveluiden kysyntä on kaksinkertaistunut. Mielenterveyspalvelut eivät koskaan ole kertakäyntejä – ne vaativat enemmän resursseja kuin muut palvelut. Meillä on suunnitelmat tilanteen ratkaisemiseksi. Olemme tuoneet mm. psykososiaalisia interventioita heti hoidon alkuvaiheeseen eli matalan kynnyksen hoitoon. Psykologimme antavat lyhytterapioita, ryhmä- ja nettiterapioiden käyttöä on lisätty, ja olemme saaneet palveluvalikoimaamme tDCS-hoidon.
Lisäksi, kuten Nykänen mainitsee, olemme saaneet käyttöömme lähes 5 miljoonaa euroa lisärahoitusta koronapandemian aiheuttamien mielenterveyshaittojen vähentämiseen. Raha on käytössämme vain tänä vuonna eikä rahaa voi käyttää perustoiminnan rahoittamiseen. Rahalla on muun muassa ohjattu opiskelijoita lyhytterapiaan, vahvistettu nopeaa hoitoon pääsyä digiklinikan avulla, hankittu itsehoitoa tukevia ohjelmistoja ja vahvistettu oman hoitohenkilöstön ja korkeakouluyhteisöjen osaamista.
Tällä hetkellä osa opiskelijoista joutuu odottamaan vastaanotolle pääsyä. Tämä on totta. Alkuvuoden aikana (tammi-huhtikuu) YTHS:llä on ollut yli 300 000 palvelutapahtumaa. Jokaisena arkipäivänä meihin ottaa yhteyttä 1300 opiskelijaa ja hoidamme päivittäin noin 3500 opiskelijaa ympäri Suomea. Olemme uudistaneet palvelumalliamme, ja panostaneet voimakkaasti hoidon aloitukseen opiskelijan oman tiimin nopeasti tapahtuvalla yhteydenotolla ja hoitosuunnitelman laatimisella. Vaikka vastaanottoa joutuu odottamaan, se ei tarkoita, etteikö mitään hoitoa saisi.
Nykänen kysyi miksi YTHS on olemassa. Tähän on helppo vastata. Opiskeluterveydenhuolto on muutakin kuin terveyden- ja sairaanhoitoa. Sille on säädetty laissa tehtäviä, joita ei hoida kukaan muu; opiskeluympäristöjen terveyden ja turvallisuuden sekä opiskeluyhteisöjen hyvinvoinnin edistäminen ja seuranta sekä opiskelijoiden erityinen tuki. Opiskeluterveydenhuolto on mukana myös SORA-lainsäädäntökokonaisuuteen liittyen opintoihin soveltumattomuuden arvioinneissa.
Vielä yksi asia, josta olemme Pekka Nykäsen kanssa yhtä mieltä. Myös meidän YTHS:läisten mielestä on olemassa kummajainen nimeltä YTHS. Tarkoitamme sillä vain aivan eri asiaa kuin Nykänen. Meillä on opiskeluterveyden ainutlaatuista osaamista, joka on kertynyt vuosien työn, tutkimuksen ja datan myötä. Meillä on laajat verkostot ja yhteistyön muodot korkeakouluyhteisöissä. Ne ovat tehokkaan opiskeluyhteisötyön edellytys. Siksi olemme suomalaisen terveydenhuollon kentässä ainutlaatuinen kummajainen.
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö
Katariina Poskiparta, toimitusjohtaja
Päivi Metsäniemi, johtajaylilääkäri
