Masennus
Masennus on yksi yleisimmistä mielenterveyden häiriöistä. Siihen sairastuu noin joka viides ihminen jossain elämänvaiheessa. Elämäntilanteeseen liittyvä alakulo tai tilannesidonnainen suru eivät vielä merkitse, että olisit sairastunut masennukseen, vaikka ne voivatkin pitkittyessään laukaista masennuksen.
Masennus on oirekuvaltaan moninainen sairaus, joka vaikuttaa mielialan lisäksi ajatteluun, älyllisiin toimintoihin, itsetuntoon, ihmissuhteisiin, työ- ja opiskelukykyyn sekä fyysiseen hyvinvointiin.
Masennussairaus jaetaan masennustilaan ja toistuvaan masennukseen sen mukaan, onko kyse elämän ensimmäisestä masennusjaksosta vai uusiutuneesta masennuksesta. Masennusjakso voi myös liittyä kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön.
Masennusjaksot jaotellaan oirekuvan vaikeusasteen mukaan seuraavasti:
- lievät masennusjaksot
- keskivaikeat masennusjaksot
- vaikea-asteiset masennusjaksot
- vaikea-asteiset, psykoottiset masennusjaksot
Masennuksen itsehoito
- Masennuksen luonteen ymmärtäminen on tärkeää. Kyse ei ole tahdonalaisesta tilasta eikä sairastuminen ole merkki huonoudesta. Suhtaudu sairauteen myötätuntoisesti.
- Pyri tapaamaan ihmisiä ja osallistumaan opintoihin sekä harrastuksiin, vaikka se tuntuisi raskaalta. Älä kuitenkaan vaadi itseltäsi liikaa.
- Masennus voi heikentää merkittävästi toimintakykyä, mutta siitä ei pidä syyllistää itseään. Tilapäinen toimintakyvyn heikentyminen kohenee masennuksen väistyessä.
- Pidä kiinni päivärutiineistasi.
- Liikunta ja erityisesti luontoliikunta kohentavat mielialaa. Muista kuitenkin liikkua voimavarojesi rajoissa.
- Vältä alkoholin ja muiden päihteiden käyttöä, sillä nämä saattavat pahentaa masennusta.
- Kyseenalaista masennuksesta johtuvia, itseesi kohdistuvia negatiivisia ajatuksia.
- Anna tilaa masennuksen taustalla piileville tunteille.
- Muista, että masennuksesta toipumisennuste on hyvä.
Milloin hoitoon?
Käänny ammattilaisen puoleen, mikäli masennusjakso ei väisty kuukauden kuluessa, toimintakykysi on masennukseen liittyen selvästi heikentynyt, sinulla esiintyy poikkeavia aistikokemuksia tai epärealistisia ajatuksia tai pelkoja.
Masennuksen yhteydessä esiintyy yleisesti myös elämänhalun heikkenemistä, kuoleman toiveita ja itsetuhoisia ajatuksia. Vaikeasti hallittavissa olevat itsetuhoiset ajatukset ovat aina syy hakeutua päivystyksellisesti hoitoon.
Masennuksen hoito
Masennustilojen hoidossa hyödynnetään erilaisia psykoterapioita, lääkehoitoa ja aivojen sähköiseen toimintaan suoraan vaikuttavia neuromodulaatiohoitoja. Hoitomuotojen yhdistäminen on tavallista ja saattaa parantaa hoitotulosta. Lievempiin masennustiloihin voi saada apua myös nettiterapiasta tai masennuksen ryhmämuotoisista hoidoista.
Masennustilaan ja toistuvaan masennukseen liittyy uusiutumisen riski, minkä vuoksi oireiston väistymisen jälkeen on aina aiheellista jatkaa masennusta ehkäisevää ylläpitohoitoa ammattilaisen antamien ohjeiden mukaan. Asianmukainen masennusta ehkäisevä ylläpitohoito vähentää sairausjakson uusiutumisriskiä. Masennuksen uusiutumisriskin pienentämiseen on tarjolla myös spesifejä hoitovaihtoehtoja.
Tietolähteet: Duodecim Terveyskirjasto, Mielenterveystalo.fi
YTHS Psykologi / 20.6.2023
