Stressinhallinta
Stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilöön kohdistuvat haasteet ja vaatimukset ylittävät hänen käytössä olevat voimavaransa. Ulkopuolelta tulevien vaatimusten lisäksi itselle asetetut odotukset ja vaatimukset voivat aiheuttaa stressiä. Sekä miellyttävät että epämiellyttävät asiat voidaan kokea stressaaviksi tilanteen tulkinnasta ja ihmisen yksilöllisestä paineensietokyvystä riippuen. Se, mikä stressaa yhtä, voi olla toiselle voimavara.
Usein koemme stressiä muutostilanteissa, joissa voimavarat ja sopeutumiskyky joutuvat koetukselle. Työ- ja opiskeluelämässä stressiä voivat aiheuttaa kiire, kohtuuton työmäärä, ajanhallinnan pulmat, tuen puute, huono työ- tai opiskeluilmapiiri, epävarmuus omista kyvyistä ja osaamisesta sekä työn hallinnan puute. Yksityiselämässä tyypillisiä stressinlähteitä ovat ihmissuhteissa tapahtuvat muutokset, taloudelliset ongelmat, sairaudet ja kuormittavat elintavat. Negatiivisten muutosten lisäksi myös positiiviset elämäntapahtumat, kuten uusi työ tai opiskelupaikka tai seurustelusuhteen aloittaminen, koetaan usein stressaaviksi.
Kaikki ihmiset kohtaavat elämässään stressaavia tilanteita, ja lyhytkestoinen stressi ei ole vaarallista. Tilapäinen stressi voi olla jopa positiivinen voima, joka nostaa vireystilaa ja auttaa pääsemään hyviin tuloksiin. Kun tunnet itsesi ja stressinsäätelykeinosi, voit suhtautua stressaaviinkin tilanteisiin rauhallisesti. Tiedät, että stressi on tilannesidonnaista ja ohimenevää, ja osaat toimia, jos kuormitus alkaa käydä liialliseksi. Puutteelliset stressinsäätelykeinot ja pitkittynyt kuormitus sen sijaan altistavat haitalliselle stressille, joka heikentää psyykkistä ja fyysistä hyvinvointiasi.
Mistä tunnistat stressin?
Tyypillisiä stressioireita tunne-elämän puolella ovat turhautumisen tunne, ärtyneisyys, muistivaikeudet, levottomuus, huolestuneisuus, väsymys, ahdistuneisuus, päätöksenteon vaikeudet ja unihäiriöt. Myös ruokahalun muutokset ja seksuaalinen haluttomuus saattavat olla stressin aiheuttamia. Stressi voi saada aikaan haitallisia ja stressitilaa vahvistavia muutoksia käyttäytymisessä, kuten alkoholin, muiden päihteiden ja tupakoinnin lisäämistä ja liikunnan tai muiden harrastusten vähentämistä.
Vaikka stressi onkin psyykkinen kokemus, monet sen vaikutuksista ovat fyysisiä. Stressi aktivoi sympaattista hermostoa valmistaen elimistöä sopeutumaan uhkaavaan tilanteeseen (taistele tai pakene -reaktio). Stressaantuneen ihmisen elimistö on jatkuvassa hälytystilassa, joka pitkittyessään altistaa monille ruumiillisille oireille. Tyypillisiä stressioireita ovat niska-hartiaseudun jännitys, päänsärky, huimaus, kohonnut verenpaine, sydämentykytykset, pahoinvointi, vatsavaivat, flunssakierre ja selkävaivat.
Ihmiset voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään sen mukaan, miten he reagoivat stressiin. Osa ihmisistä reagoi stressiin pääasiassa psyykkisesti eli oireina ovat esimerkiksi unihäiriöt, väsymys ja heikentyneet elintavat. Näiden henkilöiden on yleensä helppo tunnistaa stressi ja ymmärtää oireiden yhteys ylikuormitukseen. Osalla stressi näkyy puolestaan ruumiillisina oireina, esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinten kipuina. Koska oireiden yhteyttä koettuun stressiin voi olla vaikea hahmottaa, saatetaan hoitaa vain pelkkää fyysistä vaivaa, mutta ei sen todellista syytä. Kolmas ryhmä käsittää sellaiset ihmiset, jotka eivät koe reagoivansa stressiin mitenkään erityisesti. Heidän suorituskykynsä voi kärsiä, mutta heille ei aiheudu siitä psyykkisiä eikä fyysisiä terveysongelmia.
Ota stressi haltuun!
Kiire ja stressi eivät ole asioita, joita pitää opetella sietämään enemmän vaan joihin kannattaa reagoida mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Stressiä voi hallita monin eri tavoin, ja jokaisen on tärkeä löytää itselleen sopivat selviytymiskeinot stressaaviin tilanteisiin.
Kiinnitä huomiota seuraaviin asioihin, jos stressi ja kuormitus elämässä lisääntyvät:
- Tunnista omat rajasi sekä voimavarasi. Mikä juuri sinulle aiheuttaa stressiä? Miten stressioireet näkyvät sinussa? Mikä saa sinut rentoutumaan?
- Huolehdi ihmissuhteistasi ja ota vastaan ystävien ja läheisten tarjoama tuki.
- Pyri eroon murehtimisesta – vatvomisen sijaan etsi konkreettisia ratkaisuja tilanteeseen. Tunnista asiat, joihin voit vaikuttaa, ja pyri hyväksymään ne asiat, joihin et voi vaikuttaa.
- Liiku itseäsi kuunnellen ja voimavarojesi rajoissa. Liikunnan vastapainona muista lepo ja rentoutuminen.
- Syö terveellisesti ja säännöllisesti.
- Huolehdi riittävästä levosta.
- Älä hoida stressiä päihteiden avulla. Pitkällä aikavälillä päihteiden käyttö altistaa voimakkaammalle stressille ja heikentää muun muassa stressinsäätelyn kannalta tärkeää unen laatua.
- Tarkastele itselle asettamiasi vaatimuksia ja mieti, voitko suhtautua itseesi lempeämmin.
- Pyri järjestämään työ-/opiskeluolosuhteet vähemmän kuormittaviksi; suunnittele ajankäyttösi paremmin, aseta tehtävät tärkeysjärjestykseen sekä mieti, voitko luopua jostain ja pyydä tarvittaessa apua.
- Usko omaan kykyysi hallita stressiä ja vaikuttaa elämääsi.